Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kuvannut äskettäistä tapaamistaan Vladimir Putinin kanssa Alaskassa menestykselliseksi, mutta keskustelujen tosiasiallisesta sisällöstä tiedetään vain vähän.
Sama koskee nimekkään brittiläisen turvallisuuspolitiikan tutkijan Keir Gilesin mielestä myös Trumpin, Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja useiden eurooppalaisten valtiojohtajien pitkiä neuvotteluja Valkoisessa talossa. Suuria kysymyksiä siitä, mitä tarkalleen sovittiin, on edelleen jäljellä, Britannian ulkopoliittisessa instituutissa eli Chatham Housessa työskentelevä Giles toteaa The Independent -lehdessä.
Turvatakuiden käsite on Gilesin mukaan aiheuttanut syvää hämmennystä ja laajoja spekulaatioita sen jälkeen, kun Trumpin erikoislähettiläs Steve Witkoff rinnasti ne Naton perussopimuksen artikla 5:n kaltaiseen järjestelyyn. Lausuntoa tarkasteltaessa täytyykin hänen mukaansa muistaa, että Witkoff on jo aiemmin osoittanut puutteellista ymmärrystä keskeisistä kysymyksistä ja siitä, mitä venäläiset ovat hänelle sanoneet.
– Ukrainan realistisen turvaamisen tulisi kaikissa tapauksissa estää Putinin pyrkimykset puuttua siihen, mitä hän kutsuu ”kriisin juurisyiksi” – siis Ukrainan olemassaoloon suvereenina, itsenäisenä valtiona, joka voi itse päättää omasta tulevaisuudestaan, Giles sanoo.
Mahdollinen Ukrainalle annettava tuki kattaa hänen mukaansa laajan vaihtoehtojen kirjon paperille kirjatuista lupauksista aina läntisten joukkojen fyysiseen läsnäoloon Ukrainan maaperällä.
– Ensimmäinen vaihtoehto saattaisi osoittautua yhtä mitättömäksi kuin vuoden 1994 Budapestin muistio, jossa Venäjä sitoutui kunnioittamaan Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja rajoja sekä olemaan käyttämättä sotilaallista voimaa sitä vastaan, minkä vastineeksi Ukraina suostui luopumaan ydinaseistaan, hän toteaa.
Samaan aikaan myös läntisten joukkojen sijoittaminen Ukrainaan vaikuttaa hänen mukaansa poissuljetulta, ellei myös Yhdysvallat osallistu operaatioon.
Asetelmaa hämärtävät osaltaan myös Trumpin puheet Putinin ja Zelenskyin tapaamisesta, joka voisi toteutua jo lähiaikoina. Kremlin mukaan mistään sellaisesta ei ole sovittu, mikä ei ole kovinkaan yllättävää, koska Putin ei edes tunnusta Zelenskyiä Ukrainan lailliseksi johtajaksi, kun taas Zelenskyi on aina sanonut olevansa valmis tapaamaan Putinin.
Vaikka tapaaminen toteutuisikin, on Gilesin mielestä kaikkea muuta kuin selvää, edistäisikö se mitenkään sodan lopettamista tilanteessa, jossa Zelenskyin tavoitteena on Ukrainan selviytyminen, mutta Putinin päämääränä maan tuhoaminen.
Viiden eurooppalaisen valtion, Naton pääsihteerin ja Euroopan komission puheenjohtajan esiintyminen Zelenskyin rinnalla Washingtonissa kertoo Gilesin mukaan siitä, että he pitävätUkrainan kohtaloa koko Euroopan tulevaisuuden kannalta elintärkeänä kysymyksenä.
– Eurooppalaiset johtajat ovat tehneet parhaansa pelastaakseen tilanteen katastrofin partaalta. Tulevat päivät näyttävät, riittikö se, Giles kiteyttää.
Kolme Keir Gilesin tietokirjaa on julkaistu myös suomeksi: Moskovan opit – Mikä saa Venäjän vastustamaan länttä (2020), Venäjän sota jokaista vastaan – ja mitä se sinulle merkitsee (2022) ja Kuka puolustaisi Eurooppaa? (2025). Hän on kyennyt usein ennakoimaan Venäjän tulevaa toimintaa hyvin tarkkanäköisesti myös silloin, kun moni muu asiantuntija on leimannut hänen näkemyksensä katteettoman synkiksi ja pessimistisiksi.
