Koronavirusepidemia on ajanut useat yritykset niin pahaan kriisiin, että ratkaisua rahaongelmien selättämiseksi on ehdotettu esimerkiksi tukipakettien muodossa. Kassavirtakonsultti Juha Vikman ehdottaa blogissaan yritysten pelastusrenkaaksi vakuudetonta säilymislainaa, joka olisi yrityksille viiteen vuoteen saakka koroton.
Vikmanin mukaan yritykset tarvitsevat tukimuodon, joka on yksinkertainen ja nopea, että apu ehtii ajoissa perille. Säilymislainasta olisi konsultin mukaan apu tähänkin ongelmaan. Se olisi tarkoitettu lähtökohtaisesti kaikille pienille ja keskisuurille yrityksille toiminimiä lukuun ottamatta.
Lainan määrä olisi enintään neljännes tuoreimman tilinpäätöksen, eli 12 kk:n tasolle normalisoitu, kiinteiden kulujen määrästä. Se olisi lähtökohtaisesti kertalyhenteinen eli niin sanottu bullet-laina.
– Säilymislaina olisi siis nimensä mukaisesti ensisijaisesti laina, mutta siinä on tukiulottuvuus, Vikman kiteyttää.
Jos takaisinmaksu tapahtuisi yli 5 vuoden kuluttua, kuuden vuoden kuluttua lainansaaja maksaisi 110 prosenttia lainan pääomasta, seitsemän vuoden kuluttua 120 prosenttia, kahdeksan vuoden jälkeen 130 prosenttia, yhdeksän vuoden jälkeen 140 prosenttia, ja kymmenen vuoden kuluttua 150 prosenttia.
– Kuten todettua, yritysten tukeminen on erittäin aikakriittinen kysymys. Siksi lainaan oikeutetut yritykset on osoitettava suhteellisen suoraviivaisella ja nopealla menettelyllä, Vikman täsmentää.
Nopea menettely mahdollistettaisiin laskemalla tuoreimmasta tilinpäätöksestä yhteen vuoden henkilöstökulut ja liiketoiminnan muut kulut, jolloin lainan määräksi tulisi 25 prosenttia tästä summasta. Lainalle ei vaadittaisi mitään vakuutta.
– Vakuutta ei vaadita, koska se olisi tulevien liiketoiminnan rahoitusmahdollisuuksien kaventamista, konsultti sanoo.
Rahoitusta ei tulisi Vikmanin mukaan myöntää niin sanotuille elinkelvottomille yrityksille, jotka toimivat väliaikaisesti markkinahäiriöinä tai jos oma pääoma ei ole tallella viimeisen tilinpäätöksen mukaan. Lainan perusajatuksena olisi estää se, että koronakriisi jättäisi ison bruttokansantuotelaskun lisäksi kohtuuttomasti toiminta- ja maksukyvyttömiä yrityksiä.
