Vuosien 2001–2017 välillä Euroopassa on tehty 2[nbsp]665 terroristi-iskua. Niistä 614 on tapahtunut terrorismitietokanta GTD:n mukaan tammikuun 2015 jälkeen. Yksikään EU-maa ei ole enää immuuni.
– Väkivaltaiset jihadistit, jotka toimivat usein kieroutuneen Isisin opastamina tai innoittamina, ovat yksi Euroopan kaikkien aikojen suurimmista uhista, summaa turvallisuusunionista vastaava komissaari Julian King Nykypäivälle.
Suomen itsenäisyyspäivän tienoilla Turkki varoitti, että uusi Isis-taistelijoiden ryhmä on suuntaamassa Eurooppaan. King muistuttaa, että Eurooppa on kärsinyt terrorismista aiemminkin. Viime vuosikymmeninä tuhoa ovat kylväneet IRA, ETA, Baader-Meinhof, Italian punaiset prikaatit ja monet muut.
Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Uhka on globaali ja sen kohteena on länsimainen elämäntapa, arvot ja yhteisöt.
Kansalaiset vaativat EU:lta toimia
Viimeisimmässä Eurobarometri-kyselyssä 80 prosenttia vastanneista halusi, että EU tekee enemmän sisäisen turvallisuuden parantamiseksi.
Mutta ei EU-komissiota voi toimettomuudesta syyttää. King aloitti terrorismista vastaavana komissaarina pari kuukautta sen jälkeen, kun itsemurhapommittajat olivat surmanneet 35 ihmistä lähellä komission päämajaa. Ennen Yhdysvaltojen 9/11 -iskuja terrorismia ei käsitelty EU-ympyröissä. Heinäkuun 2005 Lontoon pommi-iskujen jälkeen syntyi ensimmäinen asiaa koskeva strategia.
Tammikuun 2015 Pariisin ja kevään 2016 Brysselin iskujen jälkeen alkoi tapahtua myös käytännössä. EU sai oman turvallisuusagendan ja turvallisuusunioni oman komissaarin. Sen jälkeen komissio on julkistanut kaikkiaan 56 lakiesitystä ja muuta toimenpidealoitetta terrorismin torjumiseksi ja sisäisen turvallisuuden parantamiseksi.
Nyt terrorismin vastainen taistelu kattaa 360 astetta. King aloittaa aseista. Aiemmin tänä vuonna sovitut uudet aselait rajoittavat aseomistusta ja sulkevat porsaanreiät, joita käytettiin hyväksi esimerkiksi Pariisin iskuissa. Komissio tukkii laittomien aseiden kuljetusreittejä muun muassa Balkanilla ja on tiukentanut räjähteiden valmistukseen tarvittavien materiaalien valvontaa. Kingin mukaan komissio arvioi parhaillaan pitääkö räjähdeasetusta muuttaa.
Terroristit tarvitsevat rahaa. EU-tasolla on kriminalisoitu terrorismin rahoittaminen ja komissio on julkistanut esityksiä, joilla puututaan rahanpesuun, laittoman käteisen liikkeisiin sekä jäädytetään ja takavarikoidaan rikollisten ja terroristien omaisuutta. Myös matkustaminen taistelemaan, saamaan opetusta tai terroristisen toiminnan avustaminen on kriminalisoitu.
– Yhä useammin iskujen takaa ei kuitenkaan löydy verkostoa, vaan yksi ihminen, joka hyökkää rekan tai veitsen kanssa mihin tahansa julkiseen tilaan, toteaa King.
Näitä iskuja komissio yrittää ehkäistä julkisten tilojen toimintasuunnitelmalla. Ensi vuodelle on Kingin mukaan luvassa muutakin kuin betoniesteitä joulumarkkinoille. Ohjauksen ja parhaiden käytänteiden vaihdon lisäksi komissio myöntää yli 120 miljoonaa euroa taloudellista tukea urbaanien keskusten turvallisuuden parantamiseksi. Myös yksityissektori liitetään mukaan turvallisuustyöhön.
Erityinen painopiste rajavalvonnassa
EU:n rajanylitystietojärjestelmä EES (Entry Exit System) otetaan käyttöön vuoden 2020 kuluessa. Se vaikuttaa merkittävästi ulkorajavalvonnan järjestämiseen, sisäiseen turvallisuuteen ja matkustajavirtojen hallintaan. EES:n avulla voidaan rekisteröidä luotettavasti kolmansien maiden kansalaisten rajanylitykset ja tallentaa sormenjäljet tai kasvokuva jopa viiden vuoden ajaksi.
Valmisteilla on myös ETIAS eli EU:n vastine amerikkalaiselle ESTA-järjestelmälle. Se on tarkoitettu viisumivapaista maista tuleville matkustajille.
Lisäksi komissio esittää väliaikaisen sisärajavalvonnan aikarajojen pidentämistä. Sisärajavalvonnan jatkamisen tarpeellisuudesta tulee esityksen mukaan keskustella neuvostossa. Myös virastot, kuten Frontex ja Europol, olisivat mukana arvioimassa sisärajavalvonnan palauttamisen perusteina olevia jäsenmaiden riskiarvioita. Suomen EU-edustustossa rajavalvonta-asioista vastaava erityisasiantuntija Mikko Simola toivottaa kaikki esitykset tervetulleiksi.
– Schengen ei toimi ilman koordinointia. Turvallisuuden ylläpidon ja vapaan liikkuvuuden alueen hyötyjä on arvioitava kokonaisuutena.
Simola huomauttaa, että rajanylityspaikkojen kautta liikkui toissa vuonna yli 700 miljoonaa ihmistä ja luku on vahvassa kasvussa. Kun uudet järjestelmät ovat käytössä, joutuu rajatarkastusten kaksoistavoite eli turvallisuus ja sujuvuus kovalle koetukselle. Pelkkiin tietojärjestelmiin ei voi luottaa. Rajatarkastajien ammattitaitoa tarvitaan yhä.
– Vaatii kokemusta seuloa valtavasta ihmismäärästä nopeasti epäilyttävät henkilöt, Simola toteaa.
”Tiedustelutiedon musta aukko”
Sellaiseksi Europolin brittiläinen johtaja Rob Wainwright kuvaili Euroopan tilannetta Pariisin iskujen jälkeen. Belgian ja Ranskan viranomaisten haluttomuus jakaa tietoa aiheutti sen, että 130 ihmistä Pariisissa tappaneet terroristit jatkoivat matkaansa kolmen tarkastuspisteen läpi. Sama toistui Brysselin iskujen jälkeen. Kingin mukaan nyt asenne on kuitenkin muuttunut.
– Jäsenmaat tunnistavat tiedonjakamisen tärkeyden paremmin. Viime vuonna poliisi- ja rajavalvontaviranomaiset tekivät yli neljä miljoonaa hakua SIS- eli Schengen- tietojärjestelmään. Luku kasvoi vuodessa 40 prosenttia, toteaa King.
Poliisiasioista Suomen EU-edustustossa vastaavan erityisasiantuntija Mari Hämäläisen mukaan juuri tiedonvaihto ja tietoon pohjautuva tilannekuva ovat kaiken ydin terrorismin torjunnassa. Hämäläinen muistuttaa, että olemassa olevia tietomassoja on valtavasti. Arvokas tieto ole pelkästään viranomaistietoa.
Kokonaiskuvaan tarvitaan erityyppistä tietoa, esimerkiksi poliisin rikostiedustelutietoja ja julkisia lähteitä. Kyky yhdistellä relevanttia tietoa ja luoda siitä osiensa summaa suurempi kokonaisuus on ensiarvoisen tärkeää. Se pystytään usein tekemään vain kansainvälisellä tasolla.
EU:n lainvalvontavirasto Europolin rooli on Hämäläisen mukaan keskeinen. Virasto pystyy paitsi luomaan kattavan kokonaiskuvan terrorismi-ilmiöstä, myös arvioimaan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin välisiä yhteyksiä. Esimerkiksi Belgiassa osa iskujen tekijöistä on ollut viranomaisille ennestään tuttuja rikollisia.
Viime toukokuussa komissio esitti uuden suunnitelman, jonka mukaan kaikki keskeiset EU-maiden turvallisuutta, rajavalvontaa ja maahanmuuttoa koskevat järjestelmät on saatava yhteensopiviksi. Asia voitaisiin toteuttaa luomalla yhteinen hakuportaali lainvalvontaviranomaisten käyttöön. Mutta pelissä ovat herkät yksilönvapauskysymykset. Europarlamentaarikot ja kansalaisjärjestöt huutavat jo nyt yksityisyyden suojan ja perusoikeuksien perään. Hämäläisen ja Simolan mukaan yhteinen portaali on kuitenkin välttämätön.
– Emme voi odottaa rajoilla jokaisen kohdalla pitkiä aikoja, että virkailija tarkistaa tiedot eri järjestelmistä. On nähtävä yhdellä haulla, liittyykö henkilöön esimerkiksi kuulutuksia tai onko hän hakenut turvapaikkaa jostain EU-maasta, toteaa Hämäläinen.
Digiajan yritysvastuu
Seuraavaksi komissaari Julian King iskee tietoverkkoihin. Suuri osa terroristisesta sisällöistä ja propagandasta löytyy internetistä. Europolin tunnistamista terroristisista verkkosisällöistä yli 90 prosenttia saadaan poistettua.
Mutta komissaari ei ole tyytyväinen tilanteeseen. King haluaa tehdä tunnistamisesta ja materiaalin tuhoamisesta automaattisempaa ja tehokkaampaa. Verkkoyritysten on poistettava epäilyttävää materiaalia isolla kädellä ja todistustaakka sälytettävä materiaalin lataajalle. Juuri verkkoympäristössä käytävässä taistelussa EU:n rooli on kriittinen. Yksittäisellä jäsenmaalla ei ole mahdollisuuksia saada tuloksia aikaan.
– Tässä on kyse digitaalisen aikakauden yritysvastuusta. Jos en näe yritysten tekevän enemmän asian suhteen, luvassa on lainsäädäntöä ensi vuoden alussa, uhkaa King.
Lista EU-tason terrorismin vastaisista toimista on hengästyttävä. Moni kiittelee Kingin onnistuneen löytämään keinovalikoiman, joka on toteutettavissa EU-tasolla ja tuottaa lisäarvoa jäsenmaille.
Toimenpiteiden lisäksi rakenteita on jo olemassa paljon. Osana ulkosuhdehallintoa toimii sotilastiedustelupääosasto, joka saa jäsenmaiden sotilaallisilta toimielimiltä tiedustelutietoa. Ulkosuhdehallinnon tiedustelu- ja tilannekeskus tuottaa strategisen tason tiedustelutietoa unionille. Komission sisäasianpääosasto taasen vastaa hankkeiden rahoituksesta. Lisäksi löytyy radikalisoitumisen ehkäisyverkosto ja tietysti EU-komission oma sisäinen turvallisuusosasto. Neuvostossa toimii puolestaan terrorismikoordinaattori, joka tekee poliittisia avauksia. Myös europarlamentti on perustanut oman terrorisminvastaisen erityisvaliokuntansa.
Sitten tulee se ”mutta”. Kingin tehtävänä on tukkia turvallisuusaukot ja painostaa jäsenmaita tekemään enemmän. Mutta historian viimeisen brittikomissaarin osa on vaikea.
– Aion kävellä ulos tästä rakennuksesta pää pystyssä, koska olen tehnyt parhaani, King toteaa työhuoneessaan, joka on täynnä viittauksia miehen kotimaahan Britannian lipuin päällystetyistä tyynyistä kuningatar Elisabeth II:n valokuvaan.
Ja toinen vielä painavampi mutta: Kansallinen turvallisuus on jäsenmaiden toimivaltaan kuuluva asia. Vaikka Kingin mukaan EU-maiden sitoutuneisuus yhteistyöhön on kasvanut, ensisijainen vastuu kuuluu jäsenmaille itselleen.
Päätösvalta komission esittämien toimien toteuttamisesta on jäsenmaiden käsissä. Suomellakin on omat varauksensa. Hämäläisen mukaan vaarana on, että komissio rakentaa kansallisten toimintojen kanssa päällekkäisiä rakenteita. Suomessa esimerkiksi radikalisoitumista ehkäistään jo nyt monialaisesti kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyöllä. Samasta asiasta varottaa europarlamentin tuore raportti.
Kingin mukaan avainsana on nyt toimeenpano. Uusi sääntely on saatettava voimaan joka jäsenmaassa. Jos jäsenmaat toimeenpanisivat sen, mitä on jo esitetty, saataisiin paljon tuloksia aikaan. Kunhan komission koneistoon juuttunut esitys terrorismin rahoituksen kitkennästä saadaan ensi vuonna ulos, paljon enempää ei nykyisten sopimusten puitteissa voida tehdä.
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker puhuu Euroopan tiedusteluyksikön perustamisesta. Mutta kukaan ei osaa sanoa, mitä se voisi käytännössä tarkoittaa. Eurooppalaista tiedustelupalvelua? Portugalin viranomaiset tuskin suostuisivat siihen, että Supon asiantuntija operoi heidän maassaan EU-lipun alla. Juridista pohjaa sen paremminkin kuin poliittista tahtoa sääntöjen muuttamiseksi ei löydy. Jäsenmaat eivät luota toisiinsa tarpeeksi harmonisoidakseen tiedustelupalveluiden operatiivisen toiminnan.
Poliisiasioissa yhteistyö on helpompaa, sillä poliisin toiminta perustuu usein konkreettiseen rikosepäilyyn tai -tutkintaan. Silloin epäillyn oikeusturva ja toimintaraamit ovat selkeämmät.
Kulttuuri, historia ja yhteiskunnan rakenteet kaikki vaikuttavat siihen, miten terrorismiin suhtaudutaan. Pohjoismaat, Hollanti ja Britannia edustavat humaanimpaa, ennaltaehkäisyä ja pehmeitä keinoja painottavaa lähestymistapaa. Toiset maat vaativat useammin kovien rikosoikeudellisten keinojen käyttöä. Muutamille maille EU-tason yhteistyö on yhä punainen vaate.
Moni Nykypäivän jututtama virkamies puhuu itäisen Euroopan Stasi-painolastista. ”Ennen oli Soviet Union, nyt on EU”. Suomessa Supolla ja poliisiviranomaisilla on korkea asema ja heihin luotetaan. Kaikkialla Euroopassa tilanne ei ole näin. Ei tarvitse mennä kuin EU-instituutioiden kotimaahan Belgiaan.
Kingin mukaan EU-tasolla on kaikesta huolimatta onnistuttu kaventamaan terroristien operoimaa tilaa joka suunnalta. Samoin sotilaallinen edistyminen Isisiä vastaan on ollut tervetullutta. Mutta komissaari ei usko, että Isis poistuu, vaikka se menettäisi fyysisen alueensa. Jotkut terrori-taistelijat tapetaan Lähi-idässä, toiset pyrkivät jatkamaan taisteluaan muualla ja eräät pyrkivät palaamaan. King muistuttaa, että terroristit vaihtavat koko ajan taktiikkaansa.
– Meidän on oltava valmiina. Tämä taistelu jatkuu vielä pitkään.
