Ifin tutkimukseen vastanneista suomalaisista joka kolmas eli 31 prosenttia kokee vähintään jonkin verran stressiä tai ahdistusta jouluun liittyen ja lisäksi 34 prosenttia kertoo stressaavansa ”vain vähän”.
Vain kolmannes ei koe joulustressiä lainkaan.
Pohjoismaiden välillä erot ovat pieniä: suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset stressaavat joulunaikaan suunnilleen yhtä paljon. Tanska erottuu kuitenkin joukosta, sillä siellä vain joka viides (22 prosenttia) kokee joulustressiä vähintään jonkin verran.
Kaikista suomalaisista, jotka kokevat joulustressiä edes jonkin verran, lähes puolet (48 prosenttia) nimeää suurimmaksi syyksi oman taloudellisen tilanteensa. Tämä on huomattavasti suurempi osuus kuin muissa Pohjoismaissa (Norja 39 prosenttia, Tanska 31 prosenttia, Ruotsi 39 prosenttia).
Talouden lisäksi suomalaisia kuormittavat kiireiset aikataulut sekä jouluun liittyvät korkeat odotukset.
Joulustressi jakautuu Suomessa tasaisesti naisten ja miesten kesken. Ikäryhmistä eniten stressiä kokevat nuoret aikuiset (18–29-vuotiaat) sekä 30–39-vuotiaat.
Jouluun liittyvän stressin tai ahdistuksen syyksi yksinäisyyden mainitsee 17 prosenttia suomalaisista.
Yllättävää on, että yksinäisyys korostuu erityisesti nuorissa aikuisissa. 18–39-vuotiaista joka viides kertoo juuri yksinäisyyden aiheuttavan stressiä tai ahdistusta joulunaikaan. Yli 60-vuotiaista näin vastasi vain 13 prosenttia.
– Tämä yllättävä trendi näkyy kaikissa Pohjoismaissa, että jouluun liittyvä yksinäisyys korostuu nuorilla. Joulun alla puhutaan usein vanhusten yksinäisyydestä, joka on sekin vakava yhteiskunnallinen ongelma. Samalla on tärkeää muistaa huomioida myös nuoret, soittaa heille, kysellä kuulumisia tai kutsua kylään, Ifin pohjoismainen terveysstrategi Kristina Ström Olsson toteaa tiedotteessa.
Yksinäisyys korostuu nuorten lisäksi pienituloisissa, joista peräti lähes joka neljäs kertoo kokevansa yksinäisyydestä johtuvaa stressiä joulunaikaan.
Riippumatta stressin syystä suomalaiset kokevat saavansa eniten helpotusta paremmasta unesta ja levosta (44 prosenttia). Lähes yhtä merkittäväksi koetaan taloudellinen apu (40 prosenttia).
Kolmanneksi eniten helpotusta toisi luonnossa liikkuminen ja muu fyysinen aktiivisuus (32 prosenttia).