Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla on julkaisut ensimmäisen vain lapsiin keskittyvän väestöennusteen vuosille 2026–2050. Sen mukaan lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä jo seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Väestöennusteen on toteuttanut Washingtonin yliopiston tutkijoiden kehittämällä ennustemallilla väestötieteen tohtori Aapo Hiilamo Estimandi Oy:stä. Väestöennuste on epävarmuuden huomioiva.
Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2025 lopussa reilu miljoona lasta eli alle 18-vuotiasta. Vuonna 2035 lapsia on todennäköisesti 810–970 tuhatta ja vuonna 2050 0,7–1,2 miljoonaa.
Lasten määrään vaikuttaa syntyvyyden lisäksi ulkomailta tuleva muuttoliike. Muuttajat ovat usein nuoria, perheellistyviä aikuisia. Myös merkittävä osa muuttajista on lapsia.
– Lapsia koskevissa väestöennusteissa epävarmuus on suurta. Epävarmuudesta huolimatta lasten määrä vähenee nykyisestä lähes varmasti seuraavan kymmenen vuoden aikana, kertoo ennusteen laatinut väestötieteilijä Aapo Hiilamo.
Lasten määrän väheneminen on hyvin todennäköistä kaikilla muilla alueilla paitsi Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Esimerkiksi Kainuussa ennustetaan lasten määrän vähenevän 11 tuhannesta lapsesta noin 7–8 tuhanteen lapseen vuonna 2035 ja 5–11 tuhanteen vuonna 2050.
– Lapsiväestön mahdollinen kasvu sijoittuu muuttovoittoalueille. Muilla alueilla lasten väheneminen tarkoittaa esimerkiksi sulkeutuvia kouluja ja perhekeskuksia, kertoo Hiilamo.
Entistä harvemmalle tulee sisaruksia
Syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys muokkaavat perherakenteita. Kun syntyvyys vähenee, sisarusten ja serkkujen määrä vähenee. Tulevaisuudessa lapsilla on entistä vähemmän muita lapsia lähipiirissään.
– Perherakenteet ovat jo muuttuneet valtavasti. Vuonna 1900 kymmenvuotiaalla lapsella oli keskimäärin 2,8 sisarusta. Vuonna 2024 luku oli 1,5. Sisarusten määrän ennustetaan vähenevän 1–1,4:ään vuoteen 2050 mennessä”, kertoo Hiilamo.
Kuolleisuuden muutokset näkyvät myös lasten elämässä. Ne muuttavat sukupolvien suhteita.
– Kuolleisuuden ennustetaan jatkavan pienenemistä. Entistä useammalla lapsella tulee olemaan mahdollisuus tavata isoisovanhempansa. Kehitys tarkoittaa toisaalta myös sitä, että lasten isovanhemmilla voi olla entistä suurempi hoivavastuu koska he ottavat vastuuta sekä lastenlapsistaan että omista vanhemmistaan, Hiilamo pohtii.
