Suomen tulee varautua hyvin erilaisiin tulevaisuuksiin niin väestön kuin taloudenkin kehityksessä. Sitran uusi julkaisu tarkastelee väestöennusteiden vaikutuksia työllisten määrään, kasvuun ja julkisen talouden kestävyyteen.
Epävarmuus näkyy jo noin kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä. Maahanmuutto on tärkeää, mutta yksin sen varaan ei voi Suomessa laskea.
Vuosille 2025–2070 laaditun stokastisen väestöennusteen mukaan työikäisten määrä kääntyy Suomessa laskuun jo 2040-luvulle siirryttäessä.
Todennäköisyyksiin perustuva stokastinen ennuste kertoo epävarmuuden nopeasta kasvusta, kun ennustehorisontti pidentyy. Jos tarkastellaan vuotta 2050, 80 prosenttia työikäisten määrän poluista osuu haarukkaan, jonka rajat ovat 200 000 hengen päässä toisistaan. Vuonna 2070 tämä väli on jo yli puoli miljoonaa henkeä.
– Kun tulevaan kehitykseen liittyy näin paljon epävarmuutta, on syytä varautua niin hyviin kuin huonoihin skenaarioihin. Huomionarvoista on, että edes 40 000 hengen vuotuinen nettomaahanmuutto ei riittäisi työikäisten määrän pysyvään kasvuun, Sitran pääekonomisti Matti Paavonen sanoo tiedotteessa.
Maahanmuutto vaikuttaa kansantalouteen etenkin työvoiman tarjonnan kautta. Se on omiaan turvaamaan julkisten palvelujen työvoimaa ja kiihdyttämään yksityisen tuotannon kasvuvauhtia kymmeniksi vuosiksi, mutta lopulta alhainen syntyvyys näyttäisi kääntävän kehityksen suunnan.
– Laskelmat osoittavat, että maahanmuuttajien osaamisen ja työmarkkinavalmiuksien edistäminen on kannattava investointi. Osaavan työvoiman tarjonnan kasvu tuo mukanaan muita investointeja, talouskasvua ja hyvinvointia, alleviivaavat tutkimuksen Sitralle laatineet Etlan tutkijat.
Suomen väestö sekä vähenee että ikääntyy, mikä heijastuu julkisen talouden kestävyyteen.
Stokastinen ennuste antaa 80 prosentin todennäköisyyden sille, että kestävyysvaje asettuu 0,9–3,6 prosenttiin BKT:sta sadan vuoden aikajänteellä.
Pistemäisten väestöennusteiden sijasta monet ovat toivoneet ennustetta, joka auttaa hahmottamaan eri väestöpolkujen todennäköisyyksiä. Etlan stokastinen väestöennuste vastaa kysyntään ja sisältää tuhansia vaihtoehtoisia väestön kehityspolkuja.
– Väestöennusteilla on väliä, koska lukuisat toimijat varautuvat tulevaisuuteen niiden pohjalta. Mahdollisia tulevaisuuksia on useita, ja pystymme vaikuttamaan niihin päätöksillämme. Stokastinen väestöennuste auttaa hahmottamaan kehityspolkujen kirjoa ja todennäköisyyksiä. Se on siten erinomainen lisä keskusteluun toivotusta kehityksestä, Paavonen kuvailee.
Sitran muistiossa ”Suomen väestö ja kansantalous uuden edessä” Etlan tutkijat Juha Alho, Eija Kauppi, Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen analysoivat väestöennusteiden kansantaloudellisia vaikutuksia.
Tarkastelu pohjaa neljään trendiennusteeseen sekä stokastiseen ennusteeseen.
Trendiennusteet eroavat toisistaan maahanmuuton osalta: muuttovoiton oletetaan olevan joko 15000, 24000 tai 40000 henkeä vuodessa. Mukana on myös vaihtoehto, jossa nettomaahanmuutto on pyöreä 0.
– Arvioimme, että 24 000 hengen nettomuuttoennuste vastaisi parhaiten toteutunutta kehitystä. Tämän suuruinen maahanmuutto lykkäisi väestön ikääntymisestä johtuvia kansantalouden ja julkisen talouden ongelmia muutamalla vuosikymmenellä eteenpäin, toteaa Etlan Tarmo Valkonen.
Jos oletetaan, ettei syntyvyys tai kuolleisuus muutu merkittävästi nykyisestä, kaikki edellä mainitut ennusteet ennakoivat, että Suomen väestö vähenee pitkällä aikavälillä. Nollaskenaariossa muutos etenisi kiihtyvää tahtia.
Muistiossa väestöennusteiden tietoja on yhdistetty Suomen kansantaloutta kuvastavaan malliin. Näin on saatu uudenlaisia, todennäköisyyksiin pohjaavia näkymiä myös talouden kehitykseen eri väestöskenaarioissa.
Tilastokeskuksen viime syksynä julkaisemaa väestöennustetta kritisoitiin epärealistiseksi, koska siinä pitkän aikavälin nettomaahanmuutoksi oletettiin keskimäärin 40 000 henkilöä vuodessa.
Kolme vuotta aiemmassa ennusteessa vastaava oletus oli 15 000 henkilöä vuodessa.
Tilastokeskuksen (deterministinen) ennuste olettaa, että syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike kehittyvät tulevaisuudessa samalla tavoin kuin havaitut trendit osoittavat. Muutos nettomuuton oletuksessa johtuu siitä, että vuosina 2022–2024 maahanmuutto Suomeen oli historiallisen suurta eli nettomääräisesti yhteensä 140 000 henkeä.
Stokastisen väestöennusteen perusteella 40 000 henkilön vuotuiseen muuttovoittoon perustuva väestönkehitys on hyvin epätodennäköinen.
– Dramaattinen muutos Tilastokeskuksen väestöennusteessa herätti tervetullutta keskustelua väestöennusteiden merkityksestä. Lisäksi se teki entistä paremmin näkyväksi, miten tärkeää maahanmuutto on työvoiman tarjonnan ja Suomen tulevaisuudennäkymien kannalta, Paavonen painottaa.
