Asiasta kertoo Uutissuomalaiselle johtava asiantuntija Vesa Männistö Väylävirastosta.
Pelkästään tieverkon kunnossapitoon tarvittaisiin vuosittain 200–300 miljoonaa euroa lisää, jotta tiet saataisiin pidettyä nykyisessä kunnossa. Rataverkosta puuttuu vajaat sata miljoonaa.
– Olemme keskittyneet päällysteisiin ja siltojen korjaamiseen, mutta meillä on myös muun muassa erilaisia varusteita ja laitteita, tunneleita sekä sorateitä. Niihin meillä ei ole viime vuosina ollut laittaa kuin rippeitä budjetista, Männistö kertoo Uutissuomalaiselle.
Korjausvelka kasvoi toissa vuonna alle kolmesta miljardista yli neljään miljardiin yleisen kustannustason nousun myötä. Viime vuonna korjausvelan kasvu saatiin pysäytettyä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen hallituksen myöntämän 250 miljoonan euron lisärahoituksen avulla.
Tänä vuonna korjausvelka taas kasvaa, samoin ensi vuonna. Männistö ennustaa, että tänä vuonna korjausvelka kasvaa 4,3 miljardiin.
Männistön mukaan korjausvelan kasvu hidastuu ja on vuonna 2037 kuusi miljardia, jos valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman myötä väylien kunnossapitoon saadaan ensi vuosikymmenelle merkittävästi lisää rahaa.
– Jos lisärahaa ei tule, korjausvelka nousee noin kahdeksaan miljardiin.
