Kolme aluetta on tänä keväänä jo toimittanut hakemuksensa valtiovarainministeriöön. Kuusi aluetta kertoo joko aikovansa hakea lisärahoitusta tai harkitsevansa sen hakemista. Viime vuonna lisärahoitusta haki vain yksi alue, kertoo Uutissuomalainen.
Hakemusmäärän kasvun taustalla vaikuttaa oikeuskansleri Tuomas Pöystin huhtikuinen linjaus. Oikeuskanslerin mukaan hyvinvointialueen ensisijainen keino on hakea lisärahoitusta, jos sen rahoitus ei riitä laissa edellytettyjen palvelujen toteuttamiseen.
Oikeuskansleri linjasi asiasta Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueiden tekemän kantelun takia. Alueet kantelivat oikeuskanslerille, koska niiden mielestä alijäämien kattamisvelvoite oli ristiriidassa riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvelvoitteen kanssa.
Uutissuomalainen kysyi kaikilta 21 hyvinvointialueelta ja Helsingiltä, ovatko ne hakeneet tai aikovatko tai harkitsevatko ne hakevansa lisärahoitusta.
Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet ovat jo jättäneet lisärahoitushakemuksen.
Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet kertovat joko aikovansa hakea tai harkitsevansa lisärahoituksen hakemista.
Loput 12 hyvinvointialuetta ja Helsinki eivät ole ainakaan vielä hakemassa lisärahoitusta.
