Yllätysisku Venezuelaan, jossa maata johtanut Nicolas Maduro lennätettiin Yhdysvaltoihin, ei ole ensimmäinen laatuaan, kertoo Washington Post. Yhdysvallat on nimittäin aiemminkin suorittanut vastaavia täsmäoperaatioita.
Venezuelan tapauksessa isku oli nopea ja ammattimainen. Delta Force -erikoisjoukkojen sotilaat rynnäköivät presidentin asuinpaikkaan, katkoivat esteet puhalluslampulla ja yllättivät Venezuelan diktaattorin sängystään. Alle vuorokaudessa hänet lennätettiin New Yorkiin vankilaan.
Isku muistuttaa ainakin pintapuolisesti Panaman vuoden 1989 tapahtumia.
Toukokuussa 1989 Panaman presidentti Manuel Noriega keskeytti ääntenlaskennan presidentinvaaleissa, kun kävi ilmi, että hänen tukemansa ehdokas oli häviämässä. Samana vuonna Noriegan nimittämä kansalliskokous julisti hänet perustuslain vastaisesti presidentiksi.
Vuotta aiemmin Noriega oli asetettu Yhdysvalloissa syytteeseen huumekaupasta ja kiristyksestä.
Yhdysvallat päätyi lopulta puuttumaan tilanteeseen ja lähetti maahan 25 000 sotilasta. Noriega piilotteli yhdysvaltalaisjoukoilta 10 päivän ajan Vatikaanin suurlähetystössä, kunnes hän lopulta antautui. Operaatiossa kuoli yhteensä 25 yhdysvaltalaissotilasta.
Kongressia ei aikoinaan informoitu presidentti George H.W. Bushin määräämästä operaatiosta. Bush perusteli iskua sillä, että Panama oli muutamaa päivää aikaisemmin julistanut Noriegan johdolla sodan Yhdysvalloille. Lisäksi maassa oleskelevia amerikkalaisia vastaan oli hyökätty ja eräs merijalkaväen upseeri tapettu.
Noriega lennätettiin Yhdysvaltoihin, jossa hänet tuomittiin kymmenestä syytekohdasta, mukaan lukien rahanpesusta ja huumekaupasta, 40 vuoden vankeusrangaistukseen.
Panaman ex-presidentti vapautui vankilasta hyvän käytöksen vuoksi jo 17 vuoden jälkeen, mutta hänet luovutettiin tämän jälkeen ensin Ranskaan ja sitten Panamaan. Hän kuoli vankeudessa 83-vuotiaana vuonna 2017.
Nähtäväksi jää, jakaako Maduro Noriegan kohtalon. Yhtymäkohtia on kuitenkin paljon.
Toinen hieman samankaltainen tapaus löytyy Karibianmerellä sijaitsevalta Grenadalta, jonne Yhdysvallat iski vuonna 1983 muiden alueen maiden tuella.
Tuolloin saarivaltion epäiltiin haikailevan Neuvostoliiton liittolaiseksi, sillä maan demokraattinen hallitus oli syrjäytetty sosialistisen Uuden helmiliikkeen johtamassa vallankaappauksessa vuonna 1979.
Nopeassa iskussa kuoli arvioiden mukaan 19–24 yhdysvaltalaissotilasta, ja se johti maata johtaneen sotilasjuntan kaatumiseen. Myöhemmin pääministeri Bernard Coard ja vallankumouksellisen sotilasneuvoston puheenjohtaja Hudson Austin tuomittiin vallankaappauksesta ensin kuolemaan ja myöhemmin elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
Tuolloin tuomiot kuitenkin annettiin grenadalaisessa tuomioistuimessa, eikä vallankaappaajia kuljetettu Yhdysvaltoihin.
Coardin ja Austinin osalta tarina päättyi hieman onnellisemmin kuin Noriegalla: Molemmat vapautettiin vankilasta noin 25 vuotta myöhemmin, Coard vuonna 2009 ja Austin vuonna 2008.
