Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on uhannut asettaa 50 prosentin tuontitullit Euroopan unionista tuotaville tuotteille. Hänen mukaansa neuvottelut EU:n kanssa eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Aiheesta kertoo The Economist -lehti.
EU on suunnitellut mahdollisia vastatoimia Yhdysvalloille. Niiden arvo voisi nousta jopa 100 miljardiin dollariin vuosittain. Tulleja voitaisiin kohdistaa esimerkiksi amerikkalaiseen kuljetuskalustoon, maataloustuotteisiin ja jopa vuoristoratoihin. Myös kemikaalien ja metalliromun myyntiä USA:han voitaisiin rajoittaa.
Koska EU:lla on Yhdysvaltoihin nähden tavarakaupassa ylijäämä mutta palvelukaupassa alijäämä, katse on kääntynyt digipalveluihin. Maailman kauppajärjestön linjausten mukaan sähköisille palveluille ei suoraan voida asettaa tullimaksuja, mikä tekee niiden verottamisesta vaikeaa. EU:n mahdollisia vastatoimia voisivat siksi olla tekniset rajoitukset, uudet digiverot sekä oikeudellisten toimien tehostaminen.
Euroopan komissio harkitsee muun muassa ”Osta eurooppalaista” -ehdotusta herkille toimialoille. Sen mukaan tietyillä haavoittuvaisilla toimialoilla tulisi suosia eurooppalaisia tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta ei-eurooppalaisista toimijoista ja vahvistaa EU:n omavaraisuutta ja digitaalisuuden hallintaa. Jotkin EU-maat ovat alkaneet jo harkita yhdysvaltalaisten pilvipalveluiden käytöstä luopumista.
Microsoft on jo reagoinut EU:n ehdotukseen lupaamalla parantaa yksityisyydensuojaa sekä investoimaan eurooppalaiseen infrastruktuuriin.
Toinen mahdollisuus olisi digipalvelujen verotus, joka kohdistuisi erityisesti mainostuloihin. Asiantuntijoiden mukaan tämä tarkoittaisi kustannusten siirtymistä loppukäyttäjille.
Kolmas keino vastata Yhdysvaltojen toimiin olisi lisätä oikeudellista painetta. Euroopan komissio on jo sakottanut Metaa ja Applea digimarkkinalain rikkomisesta. Myös Alphabetin osalta odotetaan päätöksiä. Digipalvelulakia on jo sovellettu esimerkiksi Elon Muskin omistaman X-viestipalvelun valvonnassa.
Mikään vaihtoehdoista ei kuitenkaan vaikuta houkuttelevalta eurooppalaisille politiikoille. Toisaalta Euroopassa tiedostetaan, että esimerkiksi Kiina on saanut Trumpin perääntymään uhkaamalla Yhdysvaltoja kovilla vastatoimille. EU:ssa pohditaan nyt, millaisia uhkauksia voidaan esittää ja toivotaan samalla, ettei niitä tarvitse todellisuudessa toteuttaa.
