Syrjäytettyä Venezuelan presidenttiä Nicolas Maduroa tukeva mielenosoitus Caracasissa 6. tammikuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / FEDERICO PARRA

USA heikensi Vladimir Putinin koalitiota

Kremlin Venezuelalle antamilla turvallisuuslupauksilla ei ollut tutkijan mukaan mitään arvoa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Yhdysvaltojen toteuttama Venezuela-operaatio on brittiläisen Chatham House -ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimusohjelmaa johtavan Orysia Lutsevytšin mukaan tuorein osoitus siitä, että käydessään vuoropuhelua Donald Trumpin hallinnon kanssa Euroopan on hyödytöntä vedota kansainväliseen oikeuteen.

Se, että Yhdysvallat – YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa – on loukannut vakavasti kansainvälistä oikeutta, antaa hänen mukaansa Vladimir Putinille verukkeen kiihdyttää hyökkäystään Ukrainaa vastaan ja horjuttaa entistä röyhkeämmin Moldovan, Armenian ja Georgian vakautta. Venäjä todennäköisesti myös lisää merkittävästi vihamielisiä vaikuttamisoperaatioitaan Ukrainan eurooppalaisia tukijoita kohtaan.

– Asialla on kuitenkin myös positiivinen puoli: Yhdysvaltojen toimet heikentävät itsevaltaista koalitiota, joka on tukenut Putinia äänestämällä YK:ssa Venäjän rinnalla. Se myös osoittaa, että autoritaariset hallinnot eivät voi luottaa Venäjään turvallisuutensa takaajana: venäläiset ilmapuolustusjärjestelmät, tiedustelutiedot ja Wagner-ryhmän neuvot eivät kyenneet suojaamaan Maduroa ja hänen perhettään – saati aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Yhdysvaltojen joukoille, Lutsevytš sanoo.

– Tämä on isku Venäjän arvovallalle ei-läntisessä maailmassa ja heikentää sen vaikutusvaltaa. Ajan myötä Yhdysvaltojen panostukset venezuelalaisen öljyn hyödyntämiseen voivat lisäksi olla myönteinen asia Ukrainalle, sillä alhaisemmat öljyn hinnat heikentävät Venäjän sotataloutta ja muuttavat Kremlin laskelmia siitä, kuinka kauan sillä on varaa jatkaa sotaa, hän toteaa.

Vaikka Venäjä pyrkii epäilemättä käyttämään Yhdysvaltojen operaatiota näennäisenä oikeutuksena sotatoimilleen Ukrainassa ja Kiina saattaa viitata siihen omassa Taiwan-uhittelussaan, molempien maiden on myös otettava huomioon USA:n nykyhallinnon arvaamattomuus, Chatham Housen johtaja Bronwen Maddox huomauttaa.

– Presidentti Trump astui virkaan vannoen, että hän ei halua uusia sotia, mutta on silti vienyt Yhdysvallat aiemmin mahdottomina pidettyihin iskuihin Irania vastaan ja nyt hyökkäykseen Venezuelaa vastaan. Hänen halukkuutensa käyttää Yhdysvaltain sotilaallista ja voimaa – ja kuten lehdistötilaisuudessa kävi ilmi, suoranainen riemu – on ilmiselvää, Maddox toteaa.

Suurin syy huoleen saattaa hänen mukaansa olla massiivisten mielenosoitusten ravistelemalla Iranilla.

Jos USA löytää keinon maan teokraattisen hallinnon syrjäyttämiseen, se tuskin epäröi niin tehdä.
Heijastusvaikutukset ulottuvat kuitenkin myös Yhdysvaltain liittolaisiin, kuten Valkoisen talon koventuneet puheet Grönlannista ovat viime päivinä osoittaneet, Maddox muistuttaa. Venezuela-operaatio todistaa, että Trumpin hallinnon uusi kansallinen turvallisuusstrategia ei ole vain pala paperia.

– Siinä asiakirjassa korostetaan voimakkaasti läntisen pallonpuoliskon hallintaa. Kanada, Panama ja Grönlanti, jotka kuuluvat tämän maantieteellisen määritelmän piiriin, ovat perustellusti huolissaan presidentin aikeista ja siitä, kuinka pitkälle hän on valmis menemään niiden toteuttamiseksi, hän painottaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)