Unihalvausta, dementiaa – Tämä on totuus ihmekokemuksista

Psykologian tohtori Jukka Häkkinen rauhoittelee tieteen tuella, jotta emme pitäisi itseämme hulluna.

Jukka Häkkinen on tullut tutuksi suurelle yleisölle hyvän tuulisen keskusteluohjelma Prisma Studion yhtenä asiantuntijana. Ohjelma on television jakamaa harvinaista sivistystä, jota ei ole tehty mittapuuna jästipäisyys ja halpahintainen sensaatiohaku.

Kun meriittiensä – tv-asiantuntija ja psykologian tohtori – lisäksi hän on toiminut Skepsis ry:n puheenjohtajana, häntä voi pitää terveesti huuhaa-ilmiöihin suhtautuvana ja turvallisesti epäilevänä. Tässä kirjassa hänen kyydissään ei matkusteta ufossa otsa rypyssä tai kerrota paranormaaleista ilmiöistä niihin hartaasti uskoen. Mukana on epäuskoa ja järkiperäistä analyysia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Aivomme toimivat myös tahdostamme piittaamatta, omavaltaisesti. Huomattava osa ihmisistä on kokenut kummallisia aistimuksia, joihin he eivät ole löytäneet ymmärrettäviä tai mitenkään rauhoittavia selityksiä. Häkkinen esittelee ilmiöitä, tapausten taustoja ja vakavassa tarkoituksessa tehtyjä tutkimuksia. Hän jopa väittää, ettei ilmiöihin ole mitään syytä suhtautua pelolla, koska psykologian ja neurotieteen tuoreet tutkimustulokset selittävät nämä kaikki ilmiöt. Häkkinen uskaltaa käyttää tässä yhteydessä siis sanaa kaikki.

Ihmekokemuksista kertova leimautuu helposti kahjoksi

Maalaisjärjellä varustettu arkipäiväinen ihminen kuuntelee yleensä kohteliaasti, kun kanssa kumppani alkaa kuvailla matkusteluaan lentävällä lautasella tai keskustelujaan vainajien kanssa. Omasta maineestaan huolta pitävä ei hetken harkittuaan lähde mielellään todistamaan haamujen olemassaoloa, mystisten magneettikenttien tai vesisuonten vaikutusta henkiseen tasapainoonsa. Heidät luokitellaan liian helposti herkkäuskoisiksi hörhöiksi.

Vaikka Jukka Häkkinen on ollut Skepsis ry:n puheenjohtaja, hän ihmeen sitkeästi pyrkii hyväksymään ihmispoloisten merkilliset havainnot ja etsimään niille jopa järkeen käyvät selitykset. Skepsishän on jo nimensäkin perusteella epäilyyn taipuvaisten yhteenliittymä – aatteista ja uskonnoista riippumaton.

Yhdistys pyrkii tieteellisin perustein torjumaan ns. huuhaa-ilmiöitä myös jakaen vuosittain samannimistä palkintoa. Vuonna 2017 palkinto kohdistettiin Suomen Energiahoitajat Oy:lle pseudotieteellisten väitteiden esittämisestä ja asiakkaittensa harhaanjohtamisesta. Kyseinen yhtiö kouluttaa niin sanottuja. energiahoitajia, jotka helpottavat monenlaisista vaivoista kärsiviä.

Häkkinen on siis ihmeitä kokevien puolella, vaikka ei halua uskotella, että kyse on selittämättömistä ilmiöistä. Skepsiksen sivuilta löytyy linkki Yle:n teksti-tv:n sivustolle, jossa hän kuvailee seitsemän yliluonnollista ilmiötä ja niiden yhtä montaa tylsää selitystä (sensaatiomedia älköön vaivautuko).

Kymmeniä selityksiä: kuppa, dementia, migreeni..

Käsittämättömän ihmeen taustalla on aina vähemmän salatieteellinen selitys. Jukka Häkkinen luokittelee itsensä uskonnottomaksi, eli Jumalan ihmeisiin hän ei selityksiään tue. Moni ns. yliluonnollinen ilmiö on herättänyt tieteenharjoittajien mielenkiinnon, tutkimuksia on tehty vuosikymmenet. Syitä on löydetty sukupuolitaudeista, dementiasta ties mistä.

Yksi oudoimpia ihmistä kohtaavia järkytyksiä ovat unihalvauskohtaukset. Ne ovat uskottavan tuntuisia unia, painajaisia tai hallusinaatioita, jotka uskottavuudessaan aiheuttavat pelkoa. Niiden on selitetty liittyvän paholaisen tai vampyyrin toimiin, ja niitä on vuosisatoja tutkittu saatanallisina ilmiöinä, joita torjuttiin muun muassa manaamalla.

Poimintoja videosisällöistämme

Unihalvauskohtauksissa uhri saatetaan siepata avaruusalukselle, hän kertoo kohdanneensa yöllä huoneessaan outoja hahmoja tai hän voi kuulla puhetta. Ilmiöllä on kansojen keskuudessa eri luonnehdintoja. Tutkijat arvelivat sen liittyvät narkolepsiaan, selällään nukkumiseen tai halvaantumisen tunteeseen. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan jopa viisi prosenttia opiskelijoista oli kokenut sen, tavalla tai toisella.

Edellä mainittua ilmiötä kuvattaessa tulee mieleen arkisesti: sehän on vain muodossa tai toisessa meitä häiritsevä houre, pahauni. Häkkinen etsii kuitenkin esiin enemmän. Kyse olisi tutkimusten perusteella jet lagista, vuorotyöstä, unen puutteesta. Kärsijöiden joukossa on keskimääräistä enemmän sotilaita, lennonjohtajia ja sairaanhoitajia.

Yksi merkillisimmistä: déjà vu

Moni on kokenut ilmiön nimeltä déjá vu, jota ranskan kielessä tarkoitetaan kuvauksella ”jo nähty”. Suomen kielellä siitä käytetään harvoin termiä ”entiselämys”. Ilmiö on äkkiä aivoista aisteihin pulpahtava havainto: olen kokenut tämän ennenkin. Häkkinen selittää:

”Selitystä kutsutaan kaksoisprosessiteoriaksi. Se on metakognitiivinen tiedote, joka kertoo, että tuttuuden kokemukselle on löytynyt muistista vastinetta, eli sen tunnistusvirhe. Ilmiö syntyy kun tietoista yhteyttä muistijälkeen ei löydy. Se johtuu usein väsyneenä tai stressaantuneena olosta, mutta kannustaa henkilöä jatkamaan keskeytyneitä puuhiaan” (=tai menossa olevaa tilannetta).

Häkkinen ei oikein kunnolla pysty kuvailemaan ”kohtauksensa” henkilökohtaista tuntemusolotilaansa. Kysehän on eräänlaisesta mykästä omakohtaisesta hetkestä, joka jähmettää sekunniksi ihmettelemään ilman, että tapahtuma saisi selityksen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lohdutukseksemme Häkkinen kertoo kuitenkin, että ilmiön on havaittu vähenevän iän myötä. Loogisena tuumijana hän kuitenkin ihmettelee tämän olevan ristiriidassa sen kanssa, että juuri iän myötähän meillähän tulisi aivoissamme olla yhä enemmän rönsyilevää – huonosti arkistoitua – muistimateriaalia, jota voisi joutua oikeastaan iän myötä aina vain enemmän déjà vu –tapaan tunnistusvirheeksi.

Näin on tullut todistetuksi, että epämääräisistä, järjettömistä ihmisen aivoituksista fiksu tyyppi kykenee silti kehittelemään uskottavia, suorastaan rauhoittavia selityksiä.

Jukka Häkkinen: Outojen kokemusten psykologia. Docendo 2018.

Mainos - muuta luettavaa
Mainos