Magura V5 Ukrainan postimerkissä. Wikimedia Commons Oleksandra Kharuka

”Ukrainan yksi mielikuvituksellisimmista operaatioista”

David Kiritšenko näkee tilanteessa yhtymäkohtia Venäjän laivaston nöyryytykseen vuonna 1905.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ukrainalainen Magura V5 -meridrooni ampui joulukuun lopulla ensi kertaa alas venäläisen Mi-8-helikopterin Mustanmeren yllä. Kaksi päivää myöhemmin vastaava drooni onnistui tuhoamaan toisen venäläiskopterin ja vahingoittamaan kolmatta.

Tammikuun 5. päivänä ukrainalaiset miehittämättömät pinta-alukset laukaisivat Mustaltamereltä kamikaze-lennokkeja, joiden kohteena olivat Venäjän Hersonin alueelle sijoittamat Pantsir-S1-ilmatorjuntajärjestelmät.

– Iskut, jotka osuivat venäläisten asemiin Pryviljan lähellä, ovat yksi Ukrainan viime aikojen mielikuvituksellisimmista operaatioista ja korostavat sen kykyä haastaa Venäjän puolustus kaukana rintamalinjoilta ja odottamattomista suunnista, yhdysvaltalaisen Henry Jackson Societyn sotilasasiantuntija David Kiritšenko sanoo Center for European Policy Analysis -ajatuspajan julkaisemassa artikkelissa.

Ukrainan miehittämättömät pinta-alukset on hänen mukaansa kehitetty aiemman kamikaze-version pohjalta ja soveltuvat nyt liikkuviksi droonien laukaisualustoiksi, mikä mahdollistaa myös iskut mereltä maamaaleihin.

– Jos Venäjän armeija ei onnistu kehittämään tehokkaita vastatoimia, monet sen järjestelmistä, tukikohdista ja laitoksista voivat nyt olla Ukrainan mereltä toimivien miehittämättömien pinta-alusten iskuetäisyydellä, Center for New American Security -ajatushautomon tutkija Samuel Bendett toteaa.

Venäjälle tärkeä logistisesti ja symbolisesti tärkeä Kertšinsalmen silta on jo tehty pitkälti käyttökelvottomaksi. Kohdistamalla siltaan risteilyohjus- ja lennokki-iskuja Ukraina myös varmistaa, että Venäjä joutuu keskittämään ilmapuolustusjärjestelmiään sen suojaamiseen ja jättämään muut kohteet haavoittuvammiksi.

Ukraina näyttää samaan aikaan saavuttavan paikallista yliotetta venäläisiin helikoptereihin nähden, mikä lisää sen kykyä häiritä ja tuhota Mustallamerellä liikkuvia, sotatarvikkeita kuljettavia venäläisaluksia ainakin lyhyellä aikavälillä.

Ukrainan merivoitot paljon suurempaa vihollista vastaan eivät ole Kiritšenkon mukaan vailla historiallista ennakkotapausta. Vuonna 1905 Japani aiheutti Venäjälle nöyryyttävän laivastotappion Tsushimansalmessa, ja nyt Ukraina, jolla ei ole Krimin valtauksen jälkeen ollut juuri lainkaan omaa laivastoa, on riistänyt Venäjältä Mustanmeren hallinnan.

Sotaa ei voi voittaa millään yksittäisellä asejärjestelmällä, mutta drooneista on hänen mukaansa ehdottomasti tullut nykyaikaisen sodankäynnin merkittävä tekijä.

Kun sota aikanaan päättyy, Ukraina on sotilaskäyttöön suunniteltujen ja taistelukentällä koeteltujen droonien markkinajohtaja, ja näiden kustannustehokkaiden järjestelmien kansainvälinen kysyntä kasvanee entisestään, Kiritšenko ennustaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)