Eurooppalaisten ja ukrainalaisten virkamiesten mukaan Yhdysvallat on sanonut olevansa valmis tarjoamaan tiedusteluresursseja ja taistelukentän valvontaa kaikille länsimaisille turvallisuussuunnitelmille sodanjälkeistä Ukrainaa varten sekä osallistumaan Euroopan johtamaan ilmapuolustuskilpeen, uutisoi The Financial Times.
Presidentti Donald Trump kertoi viime viikolla eurooppalaisille johtajille, että Yhdysvallat olisi osa sodanjälkeisen Ukrainan turvallisuustakuiden ”koordinointia”, mitä Kiova on vaatinut estääkseen Venäjän tulevan hyökkäyksen mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen.
Yhdysvaltain korkeat virkamiehet ovat sittemmin kertoneet eurooppalaisille kollegoilleen useissa keskusteluissa, että Washington olisi valmis tarjoamaan ”strategisia mahdollistajia”, kuten tiedustelu-, valvonta- ja tiedusteluresursseja (ISR), komento- ja valvontajärjestelmiä sekä ilmapuolustusresursseja. Näin Euroopan johtama joukkojen käyttöönotto kentällä olisi mahdollista, neljä neuvotteluista perehtynyttä virkamiestä kertoi FT:lle.
Sodanjälkeinen tuki edellyttäisi Yhdysvaltain lentokoneita, logistiikkaa ja maassa sijaitsevia tutkia, jotka tukisivat ja mahdollistaisivat Euroopan valvoman lentokieltoalueen ja ilmakilven maan alueella, virkamiehet sanoivat.
Yhdysvaltain tarjous, joka on esitetty viime päivinä Yhdysvaltojen ja suurten Euroopan maiden kansallisten turvallisuusviranomaisten ja sotilasjohtajien välisissä tapaamisissa, on ehdollinen Euroopan pääkaupunkien sitoumukselle lähettää kymmeniä tuhansia joukkoja Ukrainaan, virkamiehet varoittivat.
– Se voidaan vielä peruuttaa, he sanoivat.
Yhdysvallat vastustaa edelleen omien joukkojensa lähettämistä Ukrainaan. Trumpin hallinnon virkamiehet, mukaan lukien puolustusministeri Pete Hegseth, suhtautuvat skeptisesti osallistumiseen sodanjälkeisiin turvatakuisiin, koska he pelkäävät, että se vetäisi Yhdysvallat mahdolliseen tulevaan konfliktiin.
Trump sanoi maanantaina, ettei Ukrainan turvallisuustakuiden yksityiskohdista ole keskusteltu. Hän kertoi Fox Newsille viime viikolla, että Yhdysvallat oli ”halukas auttamaan” eurooppalaisia joukkoja, ”erityisesti – luultavasti – ilmateitse”.
Länsimaissa on FT:n mukaan hahmoteltu karkea suunnitelma, johon sisältyisi demilitarisoitu vyöhyke, jota mahdollisesti partioisivat puolueettomat rauhanturvaajat kolmannesta maasta, josta Ukraina ja Venäjä ovat sopineet.
Kolme virkamiestä sanoi, että paljon vahvempaa rajaa sen takana puolustaisivat Naton aseistamat ja kouluttamat Ukrainan joukot.
Euroopan johtama pelotevoima sijoitettaisiin sitten syvemmälle Ukrainaan kolmantena puolustuslinjana, jota Yhdysvaltojen resurssit tukisivat.
Neljästä viiteen eurooppalaista prikaatia
Ukrainan presidentin kansliapäällikkö Andriy Jermak vahvisti myöhemmin Financial Timesin tiedot ja sanoi, että jokainen koalitioon kuuluva maa osallistuu eri tavalla, ”ja lopulta kuva on sekoitus sotilaallista, poliittista ja taloudellista tukea”.
Keskustelut keskittyivät neljästä viiteen eurooppalaiseen prikaatiin paikan päällä, jotka tarjoaa halukkaiden koalitio sekä Yhdysvaltojen ”strategiset tukijat”, Jermak sanoi.
Hän totesi, että tämä merkitsi suurta muutosta kevääseen verrattuna.
– Viimeisin Valkoisessa talossa pidetty tapaaminen on todellakin ollut läpimurtokohta monissa asioissa, ja se on tuonut selkeyttä muun muassa turvallisuustakuiden luomiseen ja Yhdysvaltojen aseiden hankkimiseen Ukrainan puolustukseksi eurooppalaisten rahoitusvälineiden kautta, Jermak sanoi
Hänen mukaansa Yhdysvallat ”voi tarjota selkärangan, joka saa koko turvallisuus- ja pelotearkkitehtuurin toimimaan”.
Trumpin rauhanpyrkimykset ovat toistaiseksi saavuttaneet rajallisia tuloksia. Kreml on hylännyt Trumpin ehdotuksen, että Vladimir Putin tapaisi Volodymyr Zelenskyin keskustellakseen rauhasta, kun taas Venäjän presidentti on ajanut maksimaalisia vaatimuksia – myös alueellisia – jotka ylittäisivät Ukrainan ns. punaiset viivat.
