Tulevaisuudentutkija Risto Linturin mukaan Suomi on jo jäänyt jälkeen uusimman tuotantotekniikan omaksumisessa. Kyse on humanoidiroboteista, joiden tuotantokäyttöä testataan jo hyvin laajasti maailmalla.
– Humanoidirobotit alkavat vaikuttaa merkittävällä tavalla viiden vuoden sisällä. Niiden suhteen ollaan nyt suunnilleen samassa pisteessä kuin internetin kanssa oltiin vuonna 1995, jolloin ministerit alkoivat puhua tietoyhteiskuntahankkeista, Linturi sanoi Profession teollisuuden teknologiaa käsittelevässä CxO Industry -tapahtumassa pitämässään esityksessä.
Linturin mukaan Suomessa ei tiedetä, missä maailma humanoidirobottien suhteen menee. Lisäksi Suomessa asiasta ei käydä likimainkaan riittävästi keskustelua.
– Olemme tyytyneet liiaksi siihen, että luulemme olevamme edellä.
Varsinkin autoteollisuus testaa jo paljon humanoidirobotteja. Muun muassa Mercedes-Benz, BMW ja Hyundai käyttävät niitä tehtävissä, joissa ei tarvita kovin suurta nostovoimaa. Myös Kiinassa humanoidirobotteja käytetään koko ajan enemmän.
– Jos siellä ollaan jossain jäljessä, niin ehkä AI:ssa ja oppimisessa, Linturi sanoi.
Työn hinta romahtaa
Autoteollisuus on jo nyt automatisoitu niin pitkälle kuin mahdollista. Kun se näkee humanoidirobottien hyödyt, on vain lyhyen ajan kysymys, että niiden käyttöönotto alkaa myös muussa teollisuudessa.
Linturi arvioi, että kun humanoidirobottien valmistus pääsee kunnolla vauhtiin, ne pudottavat teollisen työn hintaa dramaattisesti.
– Toimintakykyinen humanoidirobotti, joka on yhtä älykäs kuin nykyiset kielimallit voi maksaa vaikka 20 000 euroa. Silloin niitä saadaan käyttöön eurolla tunnissa.
Linturi muistutti, että humanoidirobottien käyttämättä jättämisen seuraukset ovat helposti laskettavissa.
– Jos te ette käytä robotteja niihin töihin, mihin ne pystyvät vain sen takia etteivät ne pysty ihan kaikkeen – vaan 80 prosenttiin tehtävistä – teidän henkilökustannukset ovat viisi kertaa liian isot.
– Ja tämä on se syy, miksi Suomi jää jälkeen. Täällä ei tartuta näihin uusiin juttuihin ajoissa, vaan vasta sitten kun muualla on näytetty, että ne oikeasti toimivat, Linturi jatkoi.
Vaikutuksia ei voi paeta
Linturin mukaan teollisen tuotannon murros on väistämätön. Sen mukanaan tuomat yhteiskunnalliset vaikutukset ovat isoja.
– Mitä me teemme, kun robotit ja tekoäly osaavat meidän kaikki työt paremmin kuin me itse? Mitä se tarkoittaa, kun te ette maksa enää palkkaa ihmisille ja liisaatte robotteja ja maksatte AI-kapasiteetista, hän kysyi.
Vastaus on yksinkertainen. Suomi säikähti 1990-luvun lamaa niin paljon, että sen oli pakko alkaa tehdä asioita rohkeammin. Mallia pitäisi siis ottaa 30 vuoden takaisesta kyvystä reagoida kriisiin.
– Sääntelyn vapauttamisella ja uuden kysynnän luomisella se onnistuu. Mutta siitä puheesta ei pidä yksikään tällä hetkellä voittoa firma, koska se pakottaisi ne ajattelemaan uudella tavalla.
Nyt euro pehmentää iskuja, joten äkillistä hädän tunnetta ei ole. Ja se näkyy myös päättäjissä. Linturin viesti heille on suora.
– EK on vuorineuvosten suojatyöpaikka, koska siellä lobataan vain kaiken säilyttämistä. Sama koskee ay-liikettä. Kaikki lobbaa säilyttämistä, eli sitä me saamme, kunnes me saamme kriisin. Järjestäkää meille siis se kriisi.
