Yhdysvaltain asettamien tuontitullien ja niiden ympärillä käytävien kauppaneuvotteluiden osalta eletään ratkaisun hetkiä. Presidentti Donald Trumpin huhtikuun alussa eri maille asettamien ja 90 päiväksi jäädyttämien vastavuoroisten tullien määräaika päättyy tiistaina 8. heinäkuuta.
Trumpin odotetaan lähettävän maanantai-iltana Suomen aikaa ensimmäiset tullikirjeet, joissa määritellään, millaiset tullit eri vastaanottajamaat saisivat 1. elokuuta alkaen.
Yhdysvallat on kolmen kuukauden aikana onnistunut tekemään kauppasopimukset Ison-Britannian ja Vietnamin kanssa. EU-maiden kanssa neuvottelut jatkuvat edelleen.
– Arvioin, että EU tuskin saa vielä maanantaina kirjettä, jos on toivoa, että EU:n ja USA:n välillä olisi syntymässä jonkinlainen raamisopimus tulleista ja kaupan ehdoista, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Timo Vuori maanantaina pidetyssä mediainfossa.
USA on EU:lle merkittävä kauppakumppani. EU:lle korotetut tullit olivat Trumpin alkuperäisen ehdotuksen mukaan 20 prosenttia. 10 prosentin perustullit ovat olleet voimassa huhtikuusta lähtien. Lisäksi teräkselle, alumiinille sekä autoille on asetettu tuotekohtaisia tulleja.
– Todennäköisesti 10 prosentin tullitason ympärillä liikutaan ja kysymys kuuluu, tuleeko muita tuotekohtaisia tulleja, esimerkiksi lääkkeisiin tai kemian tuotteisiin, Vuori arvioi tilannetta.
– Jos jonkinlainen diili syntyy, niin sääntelyasioista tuskin pystytään nopeasti sopimaan. Se voisi sisältää jonkinlaisen sopimuksen, kuinka sääntelyn harmonisoimisen yhteistyötä jatketaan, koska tässä on puolin ja toisin yhteisiä intressejä, hän jatkaa.
Kolmanneksi Vuori nostaa esiin niin sanotut ”lehmänkaupat” eli sen, mistä muista asioista EU ja USA voisivat sopia osana kokonaisratkaisua. Vuori nostaa esiin esimerkiksi energiayhteistyön, nesteytetyn maakaasun hankinnan sekä Kiina-riippuvuuksien vähentämisen.
Vuori arvioi, että EU:n ja USA:n välille rakentuvan raamisopimuksen mallina voisi toimia USA:n ja Ison-Britannian aiemmin tekemä puitesopimus.
Britannian tullitaso säilyy sopimuksen myötä 10 prosentissa. Vuori havainnollistaa esimerkillä, miksi tulleilla on merkitystä.
– Jos esimerkiksi Eurooppa saisi 20 tai 50 prosentin tullit USA:n markkinoilla, ja yhdysvaltalainen asiakas tai kuluttaja miettii, että jos se saa Britanniasta vastaavan tuotteen 10 prosentin tullilla, niin tämä tuo totta kai EU:lle kilpailukykyhaasteen, Vuori muistuttaa.
Suomessa yritysten merkittävin viesti on Vuoren mukaan se, että epävarmuus tullien tasosta ja kestosta syö kasvua. Tullien myötä yritysten USA:n vienti on kärsinyt ja jonkinlaista diiliä toivotaan etenkin USA-kaupan ennakoitavuuden parantamiseksi.
