Eduskunnan ensimmäisessä syysistuntokauden täysistunnossa käsiteltiin tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomusta vuodelta 2024. Tiedusteluvalvontavaliokunnan varapuheenjohtaja Pauli Kiuru (kok.) totesi, että Nato-jäsenyytemme on tuonut oman ulottuvuutensa tiedusteluyhteistyölle lisäten samalla valvonnan haasteita.
Tiedusteluun liittyy Kiurun mukaan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmia. Kansalaisten on hänen mukaansa voitava luottaa siihen, ettei heidän yksityisyyttään loukata ja että annettuja viranomaisoikeuksia käytetään kurinalaisesti laissa tarkoitetulla tavalla.
– Tiedustelukulttuurimme on lainsäädäntöämme kunnioittavaa, ammattitaitoista ja oikeusvaltiolle ominaista. Kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia ei loukata. Tähän on pyrittävä tinkimättömästi myös jatkossa, Pauli Kiuru sanoi.
Hän kommentoi elokuisia lehtiuutisia. Niiden mukaan suojelupoliisin ja puolustusvoimien tiedusteluvaltuuksien käytössä kohdehenkilöille ei ilmoitettaisi salaisten menetelmien käytöstä siten kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. Kiurun mukaan lakien lähtökohtana on, että tiedustelumenetelmän käytöstä ilmoitetaan mahdollisimman pian asianosaiselle tiedustelun loputtua tai ainakin viimeistään vuoden kuluessa sen päättymisestä.
– Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen havaitsi uutisen mukaan ongelmia nimenomaan siinä, että Helsingin käräjäoikeus myönsi säännöllisesti supolle ja puolustusvoimille luvan, ettei niiden tarvitse ilmoittaa kohteelle salaisen tiedustelumenetelmän käytöstä. Oikeusasiamies nosti esille, että ilmoittamatta jättämisen tulisi olla poikkeus, ei pääsääntö, Pauli Kiuru aloitti.
– On kuitenkin hyvä huomata, ettei tiedustelumenetelmän käytöstä ole velvollisuutta ilmoittaa käytön kohteelle, jos kohteena on ollut valtiollinen toimija.
Tiedustelun kohteille ilmoittamatta jättäminen tehdystä tiedustelusta ei valiokunnan varapuheenjohtajan mukaan merkitse, että tuomioistuin olisi ylittänyt harkintavaltansa rajoja.
– Tuomioistuin voi päättää lykätä ilmoitusvelvollisuutta tai ilmoitus saadaan tuomioistuimen päätöksellä jättää jopa kokonaan tekemättä, jos se on välttämätöntä maanpuolustuksen kannalta kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi taikka hengen tai terveyden varjelemiseksi. Turvallisuustilanne on nyt hyvin erilainen kuin 2019 tiedustelulakien tullessa voimaan, Kiuru huomautti.
– Tiedusteluvalvontavaliokunnassa kuulemme joka tapauksessa syksyn aikana esimerkiksi oikeusasiamiestä, oikeuskansleria, tiedusteluvalvontavaltuutettua, Helsingin käräjäoikeuden edustajia sekä tiedusteluviranomaisia ministeriöistä, suojelupoliisista ja pääesikunnasta.
– Oikeusasiamiehen huomiot ja aiheen ympärillä käyty keskustelu osoittavat, että valvonta toimii suunnitellulla tavalla. Journalismilla on kokonaisuudessa oma tärkeä roolinsa.