[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”ai-eu-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Viehättävän nuoren naisen kuva tuijottaa sinua vakuutusyhtiön verkkosivuston alareunassa. Ruutuun hyppää teksti ”voinko auttaa?” Kuva kutsuu sinua chattailemaan tekoälyn kanssa.
Tekoäly ei ole mikään uusi asia. Ihminen on ollut kiinnostunut koneälystä vuosikymmeninen ajan. Nokian silloinen toimitusjohtaja Kari Kairamo linjasi jo 1980-luvulla, että yrityksen tulee panostaa tekoälyyn.
Nyt tekoälystä puhuvat kaikki, eikä ilmiötä tunnu voivan välttää missään. Tekoäly on noussut digitaalisen murroksen keskeiseksi kiihdyttäjäksi.
Syynä ovat digitalisaation synnyttämät ja jatkuvasti kasvavat massiiviset datamäärät sekä niiden käsittelyn halpeneminen. Sillä loppujen lopuksi tekoälyssä on kyse yksinkertaisesti datasta ja tiedoista. Marraskuussa Lissabonissa pidetyssä maailman suurimmassa teknologiakonferenssissa moni asiantuntija huokaili, että tekoäly-termiä käytetään jo kyllästymiseen asti.
Hypetystä tai ei, tekoäly tarkoittaa vallankumousta ihmiskunnalle.
– Tekoäly on keskiössä pohdittaessa, mistä talouskasvu tulevaisuudessa syntyy ja miten voimme vaikuttaa kohtaloomme, toteaa Žiga Turk, Slovenian entinen kilpailukyky- ja tiedeministeri ja yksi Euroopan arvostetuimmista tekoälytutkijoista.
Tekoäly tuo Turkin mukaan ratkaisun moneen ongelmaan, jonka kanssa yhteiskunnat kamppailevat ja mahdollistaa paremman päätöksenteon.
Mutta mitä tekoäly oikein on? Termiin liittyy monen mielessä mystiikkaa ja pelkoa. Työ- ja elinkeinoministeriön laatiman tekoälyohjelman mukaan tekoäly tarkoittaa ohjelmistoja, jotka kykenevät oppimaan ja tekemään päätöksiä lähes samalla tavalla kuin ihmiset. Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla. Tekoälyn osa-alueet ja menetelmät kykenevät itsenäisesti parantamaan suoritustaan – siis oppimaan itse.
Suomen tekoälyohjelman kehittämispäällikkö Jussi Nissilä uskoo, että se mistä tänään puhumme tekoälynä, ei enää ole tekoälyä muutaman vuoden päästä.
– Kun ensimmäiset pesukoneet tulivat koteihin, ihmiset sanoivat, että heillä on alakerrassa robotti, joka pesee pyykit. Eihän kukaan enää ajattele niin, havainnollistaa Nissilä.
Nissilän mukaan tekoälyä pystytään hyödyntämään lähes kaikkialla. Jos ei vielä, niin pian. Tekoäly tunnistaa jo nyt kasvokuvia, ymmärtää puhetta, diagnosoi potilaita, analysoi röntgenkuvia ja ohjaa autoja. Lääkäriltä kuluu leikkaukseen valmistautuessa potilaan terveyshistorian läpikäyntiin useita tunteja, tekoäly hoitaa asian parissa sekunnissa ja ilman inhimillisiä virheitä.
Tekoälyn avulla digitaaliset työvälineet ymmärtävät ja tuottavat puhuttua kieltä. Se tekee teknologiasta tasa-arvoisempaa. Kiinassa miljoonakaupunkien kaduilla seisoo jo älykkäitä elintarvikekioskeja, joiden ovi avautuu, kun skannaat koodin älypuhelimestasi. Sitten voit vain noukkia hyllyiltä, mitä haluat ja poistua paikalta. Uusimmat mallit toimivat ilman älypuhelinta pelkällä kasvojentunnistuksella.
Tekoäly tekee siis elämästämme parempaa. Se tuo Turkin mukaan saataville tuotteita entistä halvemmalla. Se poistaa sellaiset työt, joita ihmiset eivät halua tehdä. Työt, jotka ovat vaarallisia, raskaita ja tylsiä.
Tutkija huomauttaa, että tämä kehitys ei tietenkään ole mitään uutta. Teolliset vallankumoukset ovat jo satojen vuosien ajan tehneet ihmisen työstä helpompaa ja koneet tietyistä taidoista tarpeettomia. Nyt vuorossa ovat korkeasti koulutetut. Moniin perinteisesti hyväpalkkaisiinkin aloihin, kuten investointipankkiirien ja lakimiesten töihin, tekoäly kaivertaa lovensa. Osa ihmistyötä katoaa.
– Tekoäly ottaa hoitaakseen kaikki tehtävät, joissa on rutiinia. Näin se vaikuttaa jokaisen meidän työhön. Mutta ihmiselle jäävät vielä pitkään tehtävät, joissa tarvitaan maalaisjärkeä, luovuutta ja empatiaa.
Tekoälyn kohdalla on Turkin mukaan kuitenkin kyse vielä paljon suuremmasta asiasta: koko työn käsitteen muuttumisesta. Aiemmin ihmiskunnan historiassa, kun kone korvasi ihmisen, vapauduimme tekemään mielekkäämpää työtä. Jos jatkamme tällä linjalla, luvassa on uudenlaisia tapoja tehdä työtä. Työstä maksettava korvaus ei ole enää oleellista, vaan työnteossa painavat sen merkitys ja vaikutukset.
– Kiireen sijaan ihmisille vapautuu aikaa olla enemmän tekemisissä toistensa kanssa. Tuloksena on vähemmän yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja ystävällisempi ja armollisempi yhteiskunta, visioi Turk.
Voimme valita myös toisin: lopettaa työn tekemisen ja antaa tekoälyn hoitaa hommat. Turkia puheet huolestuttavat. Ihmiset eivät ole koskaan tyytyneet vallitsevaan tilanteeseen. Meitä ajaa luontainen halu pyrkiä parempaan.
Lisäksi ihmiselle on tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen ja tekevänsä jotain merkityksellistä. Työ täyttää tämän tarpeen ja sitä on vaikea korvata. Ihmiset ovat vuosisatoja määritelleet suhteensa toisiin paljolti työn perusteella.
– On ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta tuhoisa tie, jos ryhdymme jakamaan ihmiselle rahaa ja jätämme heidät jouten. Emme saa tyytyä siihen, miten nyt elämme. Elämä voi olla vieläkin parempaa, mutta se ei muutu paremmaksi ilman työtä.
Tutkija muistuttaa, että tekoäly tuhoaa työpaikkoja kaikkialla, mutta synnyttää myös paljon uusia. Uusia syntyy ensimmäisenä sinne, missä tekoälyn mahdollisuuksiin tartutaan.
– On tärkeää, että uudenlaiset työn muodot kehitetään Euroopassa, ei USA:ssa tai Kiinassa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1545909021652{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”ai-eu-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Tekoälyn hyödyntämiseen tähtää myös Suomen tekoälyohjelma. Sen tavoitteena on tehdä Suomesta yksi johtavista maista tekoälyn soveltamisessa. Nissilä huomauttaa, että Suomi ei ole ainoa maa, jolla on kansallinen tekoälyohjelma. EU-komissio toivoo, että ensi vuoden loppuun mennessä sellainen löytyisi joka EU-maasta.
– Mutta Suomi oli aikaisin liikkeellä. Nostimme tekoälyn yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittisen päätöksenteon ytimeen, toteaa Nissilä.
Kattava ohjelma yhdistää yksityisen ja julkisen sektorin. Valtiovarainministeriö käynnisti tänä syksynä kansallisen tekoälyohjelma Auroran vauhdittamaan julkisen hallinnon siirtymistä tekoälyaikaan turvallisesti ja eettisesti. Oikeusministeriössä starttaa alkuvuonna asiantuntijafoorumi, jonka tehtävänä on pohtia, miten tekoälyä tulisi säännellä. Valtioneuvosto puolestaan valmistelee parhaillaan selontekoa tietopolitiikasta.
Tällaista hallinnonalojen yhteistä näkemystä datapolitiikasta ei muualta löydy. Suomi eroaa myös käytännönläheisyydellä. Yritysten etiikkahaasteessa ratkotaan arjen konkreettisia valintatilanteita, joita yritykset kohtaavat tekoälyn kanssa. Tekoälykiihdyttämö taasen pyrkii viemään alan yrityksiä eteenpäin.
Maailmalla on herättänyt huomiota myös Helsingin yliopiston ja Reaktorin kaikille avoin Elements of AI -verkkokurssi, jonka ensimmäisenä tavoitteena on kouluttaa prosentti kaikista suomalaisista ymmärtämään tekoälyä ja sen mahdollisuuksia.
– Tekoälyn suhteen nopeus on valttia. Suomessa on ryhdytty rohkeasti tekemään ja kokeilemaan. Sen ansiosta Suomea kuunnellaan nyt Euroopassa ja maailmalla, sanoo tekoälyohjelman kehittämispäällikkö Nissilä.
Yksi Suomen tekoälyvalteista on Nissilän mukaan asenne. Suomessa tekoälyyn suhtaudutaan positiivisemmin kuin muualla Euroopassa. Meillä ymmärretään teknologian tuovan taloudellisia hyötyjä ja parantavan omaa arkea, vaikka tietämys itse teknologiasta ei olisi syvää.
Yksi osoitus edelläkävijyydestä on Suomessa tekoälyohjausryhmää johtaneen Pekka Ala-Pietilän nimittäminen EU:n korkean tason tekoälyasiantuntijatyöryhmän puheenjohtajaksi. Kesällä aloittaneen työryhmän tehtävänä on valmistella kuluvan vuoden loppuun mennessä kaksi ehdotusta tekoälyn eettisistä linjauksista sekä ensi kesään mennessä suositukset, mitä ensi EU-vaalikaudella pitää tehdä, että Eurooppa pärjää tekoälykisassa.
Pelisääntöjen laatimisessa on omat haasteensa.
– Kaikki maat ja mantereet pohtivat nyt, miten tekoälyä pitäisi säännellä. Tämä oli ykkösaihe sekä Yhdysvalloissa että Aasiassa tavatessani yritysten edustajia ja päättäjiä, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).
Tekoälyn sääntely kuulostaa lähes mahdottomalta. Lait voivat estää tekoälyn hyödyntämisen tai antaa liikaa valtaa tekoälylle. Puhumattakaan, että lait ehtivät jo vanhentua ennen voimaan astuessaan.
Häkkänen huomauttaa, että Pohjois-Amerikassa on valittu yritysvetoinen linja.”Wild wild west” -tyyli, jossa tekoälyn annetaan vapaasti kehittyä, kunnes tapahtuu jotain. Yritysten bisneslogiikka perustuu pitkälti datan jakamiseen ja hyödyntämiseen.
Kiinan autoritäärisessä mallissa tekoäly on taas valjastettu valtion turvallisuuskoneiston käyttöön kansalaisten oikeuksista piittaamatta. Ihmisten tietosuoja on lähellä nollaa.
Häkkäsen mukaan EU:n on valittava kolmas tie: On löydettävä tasapaino, jossa samaan aikaan vauhditetaan tekoälyn kehitystä ja investointeja, mutta huolehditaan myös kansalaisten luottamuksesta, oikeusvaltioperiaatteista sekä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutumisesta.
– Nämä periaatteet on pystyttävä turvaamaan. Tämän päivän ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio toteutuvat tai jäävät toteutumatta suurelta osin juuri digimaailmassa, Häkkänen sanoo.
Totuus on, että Eurooppa on tekoälykehityksessä jäljessä. Esimerkiksi yritysten tekoälyinvestoinnit ovat Yhdysvalloissa kahdeksan kertaa suuremmat. McKinseyn tilaston mukaan USA on paras mitattaessa yhteiskuntien tekoälyvalmiutta.
Myös Kiina jyrää. AI Superpowers eli tekoälyn supervaltiaat -kirjan kirjoittaja Kai-Fu Leen mukaan Kiina on parhaassa asemassa voittamaan globaalin tekoälykisan. Kiina on ylivoimainen koneoppimisteknologioiden nopeassa käyttöönotossa, kiitos vapaasti hyödynnettävän datan.
Digitalisaatiosta vastaavan EU-komission varapuheenjohtaja Andrus Ansipin mukaan EU-maat ovat sitoutuneet muuttamaan tilanteen. Joulukuussa EU-komissio julkisti tekoälysuunnitelman, jonka tavoitteena on kerätä vähintään 20 miljardia euroa yksityistä ja julkista rahoitusta vuoden 2020 loppuun mennessä. Saksa on sitoutunut jo satsaamaan 3,5 miljardia euroa.
– Meillä on toivoa. Kohta ei enää tarvitse sanoa, että tulemme perässä, toteaa Ansip.
Turk ei ole yhtä optimistinen. Liian monella taholla Euroopassa on tekoälyä kohtaan vastaanhangoitteleva asenne. Esimerkiksi ammattiliitot käyttävät kaikki keinot vastustaakseen muutosta. Se kostautuu vielä. Myös jäykät ja vanhentuneet hyvinvointiyhteiskuntajärjestelmät ovat tutkijan mukaan Euroopan hidaste ja jopa este muutokselle.
– Kiellot, tuomioistuimen päätökset ja sakot ulkomaisille toimijoille eivät auta kotimaisia yrityksiä kehittämään kilpailukykyistä bisnestä. Valtioiden olisi keskityttävä uudistamaan koulutuskoneisto ja sosiaalipolitiikka, kouluttamaan ihmiset uudelleen ja tukemaan innovaatioita, Turk listaa.
McKinseyn tutkimuksen mukaan”automaatiovastaisten” ja innovaattorimaiden bruttokansantuotteessa on jo nyt 2,2 prosentin ero. Edelläkävijät määräävät suunnan ja korjaavat potin.
– Ei riitä, että otamme käyttöön teknologiat, menestyäkseen on myös kehitettävä ne ja ympäröivä yhteiskunnan ekosysteemi, painottaa Turk.
Euroopalla on puolellaan kuitenkin yksi vahvuus, jonka merkitys tulee Antti Häkkäsen mukaan vain kasvamaan: arvot. Eurooppalaiselle ja suomalaiselle, tasapainoiselle kolmannelle tielle on maailmalla kasvava tilaus.
Etiikka ja kilpailukyky ovat entistä enemmän sidoksissa toisiinsa. USA:ssa kansalaiset ovat ryhtyneet äänekkäämmin vaatimaan oikeuksiaan. Applen toimitusjohtaja Tim Cook totesi Brysselissä, että hän suosittelee, että Yhdysvalloissa omaksutaan eurooppalaisen mallin mukainen tiukka tietosuojasääntely, jossa dataa voi hyödyntää vain reunaehtojen puitteissa. Samaa mieltä on Facebookin perustaja Mark Zuckerberg.
Haaste on valtava, mutta Euroopan on Häkkäsen mukaan tartuttava siihen. Suomella on nyt tuhannen taalan paikka aloittaa työ. Tekoäly ja sen sääntely on yksi heinäkuussa alkavan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemoista. Ja se tulee olemaan myös seuraavan EU-komission työohjelman ytimessä.
Tehtävä sopii Suomelle. Häkkänen huomauttaa, että Suomella on paitsi osaamista, ennen kaikkea meihin luotetaan.
– Voimme rakentaa eurooppalaisen mallin, jossa uudet teknologiset innovaatiot mahdollistetaan ja niiden hyödyntämiseen kannustetaan, mutta samalla pidetään huolta kansalaisten perusoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltiosta, Häkkänen sanoo.
Eurooppalaiseen kolmanteen tiehen uskoo myös Turk.
– Maailma menee eteenpäin ja meidän on mentävä sen mukana. Vaihtoehtoja ei ole. Kun katsoo Euroopan menneisyyttä, olemme pystyneet aina sopeutumaan muutoksiin ja kehittymään. Uskon, että niin käy lopulta nytkin, tekoälytutkija Turk ennustaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1545910010529{margin-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column css_animation=”fadeInLeft” width=”1/2″ css=”.vc_custom_1545910109993{padding-right: 10px !important;padding-left: 10px !important;}”][vc_column_text]
Yhdeksän eettistä kysymystä
1. Työn tekemisen murros: kuinka varautua työpaikkojen katoamiseen?
2. Eriarvoistuminen: kuinka tekoälyn tuottama arvo jaetaan?
3. Ihmisyys: miten tekoäly vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin?
4. Tekoälyn tyhmyys: kuinka voimme suojautua tekoälyn virheiltä?
5. Rasistiset robotit: kuinka varmistamme ihmisten tasavertaisen kohtelun?
6. Turvallisuus: kuinka huolehdimme, ettei tekoäly päädy vääriin käsiin?
7. Pahuuden voima: kuinka varmistamme, ettei tekoäly käänny ihmisiä vastaan?
8. Maailman herruus: kuinka ihminen säilyttää päätösvallan sitä älykkäämpien koneiden keskellä?
9. Robottien oikeudet: mikä on kehittyneen tekoälyn oikeudellinen asema?
Lähde: Maailman talousfoorumi, Turku AI Society.[/vc_column_text][/vc_column][vc_column css_animation=”fadeInRight” width=”1/2″ css=”.vc_custom_1545910121906{padding-right: 10px !important;padding-left: 10px !important;}”][vc_column_text]
Tekoäly heiluttaa taloutta
Tekoäly voi nostaa bruttokansantuotetta keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa ainakin seuraavan vuosikymmenen ajan.
Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan tekoälyn hyödyntämisen ansiosta 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jos tekoälypohjaiset kehittämistoimet kohdistetaan kasvun luomiseen, Suomen työllisyysaste kasvaa jopa 5 prosenttia ja bruttokansantuote per henki jopa 3 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
75 prosenttia suomalaisista yrityksistä ei vielä hyödynnä tekoälyä millään tavalla.
30 prosenttia nykyisistä työpaikoista katoaa tekoälyn takia Euroopasta ensi vuosikymmenellä.
Lähteet: Maailman talousfoorumi WEF, EU-komissio, McKinsey Global Institute, Tekoälyaika Suomessa -raportti[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]