Helsingin Sanomien haastattelema presidentti Tarja Halonen ei usko, että Yhdysvallat olisi kykenevä saattamaan maailman läpi koronakriisin.
– Tämä on ensimmäinen kriisi, jossa uskoa siihen, että Yhdysvallat johtaisi meidät kriisistä ulos, ei ole. Mutta toki vihollinenkin – tai haaste – on erilainen, ja pandemia koettelee kovalla kädellä Yhdysvaltoja, Halonen toteaa.
Halosesta koronapandemia ja EU:n heikko yhteistoiminta se aikana on antanut EU:lle syyn itsetutkiskeluun.
– Uskoisin, että EU sai koronakriisistä ulkopuolisen tönäisyn miettiä asemaansa. Aika ajoin puhutaan sotilaallisesta yhdentymisestä, mutta minusta muu kriisivalmius ja yhteistyö on itse asiassa ollut tarpeellisempaa ja tärkeämpää.
Halosesta koronapandemia on tuonut esiin erilaisia tarpeita yhteistyöhön EU:n tasolla. Hän huomauttaa, että kriiseillä on vaikutuksia aina moniin erilaisiin elämän osa-alueisiin.
– Mutta hyvin paljon on sellaista yhteistyön tarvetta ja kriisivalmiuden nostamista, joka ei ole sotilaallista. Nyt esimerkiksi terveysuhkiin vastaamiseen tuli herätys. Toinen muistutus on sitten se, että nämä terveyskriisit aiheuttavat aina taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Niitä varten pitää rakentaa turvaverkostoja.
Euroopan unionin toimintaan liittyy myös osa-alueita, joita Halosen mukaan on syytä miettiä jatkuvasti. Tähän liittyy esimerkiksi keskustelu taakanjaosta.
– Osa on vahvasti sitä mieltä, ettei haluta jatkuvasti syvenevää integraatiota. Euroopan unionin taloustilanne on kuitenkin syystä jatkuvan pohdiskelun aihe. Samoin se, mitä muuta nykyisen lisäksi euroalueen yhteisessä valvonnassa pitäisi olla, jotta valuuttaunioni toimisi.