Pankin nimissä soittavat rikolliset pyrkivät asentamaan uhrin laitteelle etähallintaohjelman. Asiasta varoittaa Nordea.
Puheluissa esiinnytään tyypillisesti pankin työntekijänä ja uhrille luodaan tunne, että hänen varansa ovat vaarassa. Puhelun aikana uhrilta voidaan kalastella verkkopankin käyttäjätunnus tai hänet pyritään manipuloidaan tekemään maksuja itse. Joissakin tapauksissa rikolliset ovat tehneet myös kotikäynnin, jonka yhteydessä uhrilta on otettu mukaan kortit ja esimerkiksi puhelin.
Huijauspuheluiden uusin ilmiö on etähallintaohjelman lataaminen uhrin laitteelle. Ruotsissa etähallintaohjelman hyödyntäminen huijauspuheluiden yhteydessä on ollut viimeisen vuoden aikana melko tyypillinen rikollisten menettelytapa. Näyttää siltä, että se on otettu käyttöön nyt myös Suomessa.
Ennen huijauspuheluita etähallintaohjelmia on jo käytetty esimerkiksi sijoitushuijauksissa ja IT-tukihuijauksissa. IT-tukihuijaus etenee tyypillisesti siten, että asiakas kohtaa ongelman käyttämänsä palvelun, esimerkiksi sähköpostin kanssa. Kun asiakas alkaa etsiä asiakaspalvelun yhteystietoja hakukoneesta, nousee esille suomenkielinen asiakastukisivusto, jolla luvataan asiakaspalvelua puhelinyhteydellä. Soittaessaan sivulla olevaan puhelinnumeroon asiakas päätyy tyypillisesti englanninkieliseen palveluun, jossa asiakkaalle tarjotaan apua ongelmaan. Osana ratkaisua edellytetään etähallintaohjelman lataamista laitteelle.
— Jos soittaja pyytää sinua kertomaan verkkopankkitunnuksesi puhelimessa, lataamaan etähallintaohjelman tai siirtämään rahasi pois tileiltäsi ”turvaan”, on kyseessä huijaus. Sulje puhelin ja ilmoita asiasta pankkiisi, neuvoo Nordean petosrikostorjunnan asiantuntija Satu Helin.
— Jos kyseessä on pankin oikea yhteydenotto ja pankkitunnuksesi on esimerkiksi vaarantuneet tietojenkalastelun seurauksena, pankkitunnukset voidaan pankin toimesta sulkea ja voit olla sen jälkeen itse yhteydessä asiakaspalveluun verkkopankkitunnusten uusimiseksi.
