Ohjusasiantuntija Fabian Hoffmannin arvion mukaan amerikkalaiset Tomahawk-risteilyohjukset eivät olisi niin hyödyllisiä Ukrainalle kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää.
Oslon yliopiston asiantuntija ja CEPA-ajatushautomon vieraileva tutkija Hoffmannin mukaan Tomahawkit tarjoaisivat Ukrainalle pitkän yli 1500 kilometrin kantaman, verrattain ison räjähdekuorman ja suuren kantaman yhdistelmän. Periaatteessa asejärjestelmä toisi siis lisää venäläiskohteita Ukrainan ulottuville.
Asiantuntija sanoo Substackissa julkaisemassaan analyysissä, että puolustajalle olisi silti edelleen järkevintä käyttää ohjuksia samaan tapaan kuin nykyisiä pitkän kantaman aseitaan, eli iskeä Venäjän sotaa ylläpitävää teollisuutta ja infrastruktuuria vastaan.
Fabian Hoffmannin mukaan jotkin Venäjän tärkeät asetuotannon keskukset tulisivat myös Tomahawkien myötä Ukrainan aseiden kantaman sisälle. Kyse olisi kuitenkin niin suurista tehtaista, että tehokkaat iskut niitä vastaan vaatisivat noin 150 Tomahawkin iskua kerralla. Tällaisenkin onnistuminen olisi Hoffmannin mukaan riippuvaista siitä, onko Ukrainalla varmaa tietoa siitä, mihin suurten tehdasalueiden kohtiin iskut tulisi kohdistaa.
Asiantuntija huomauttaa, että esimerkiksi 50 Tomahawkia maksaisi noin 125-200 miljoonaa dollaria. Ja vaikka Ukraina saisikin enemmän ohjuksia, ei laukaisulavetteja silti olisi tarpeeksi suuriin ohjuskeskityksiin.
Ukrainan tulisikin Hoffmannin mukaan kohdistaa iskunsa Venäjän aseteollisuutta ruokkivien tuotantoketjujen katkomiseen iskemällä esimerkiksi räjähteitä, komposiittimateriaaleja ja elektroniikan komponentteja valmistaviin laitoksiin. Näin puolustaja on tehnyt jo pitkään.
– Avainkysymys onkin, tarvitaanko Tomahawkeja näihin tehtäviin ja pystytäänkö niihin Ukrainan itse valmistamilla järjestelmillä yhtä hyvin tai jopa tehokkaammin.
Fabian Hoffmann esittääkin mielestään parempaa vaihtoehtoa.
– Ukraina on kehittänyt viimeisten kahden vuoden aikana vaikuttavan ohjusteollisuuden ja tullut huomattavasti vähemmän riippuvaiseksi länsimaisista kumppaneista ohjusteknologiassa. Raskaiden ohjusten tuotannon kasvattamisessa on kuitenkin edelleen haasteita, asiantuntija sanoo.
Hän kysyykin, onko Ukrainan tukijoiden kannattavampaa hankkia Ukrainalle rajallinen määrä länsimaisia ohjuksia vai ohjata nämä varat mieluummin Ukrainan oman ohjusteollisuuden kehittämiseen.
– Tämä kysymys ulottuu Tomahawk-väittelyä pidemmälle ja soveltuu aivan yhtä hyvin toistuvaan keskusteluun Taurus-risteilyohjusten toimittamisesta.
Fabian Hoffmann korostaa, ettei tilanne ole mustavalkoinen. Ukraina voisi hänen mukaansa varmasti käyttää 50 Tomahawkia varsin tehokkaasti.
– On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että USA tulee antamaan nämä ohjukset ja siksi olisi Euroopan hallituksilta todennäköisesti viisaampaa kanavoida tarvittavat arviolta 125-200 miljoonaa dollaria suoraan Ukrainan ohjusteollisuuteen, Hoffmann toteaa.
– Sota ei ratkea siihen, saapuvatko Tomahawkit Ukrainaan vai eivät. Paljon enemmän merkitystä on sillä, jatkavatko Euroopan hallitukset merkittävien summien sijoittamista suoraan Ukrainan ohjussektorille.