Kela ostaa vuosittain kuljetuspalveluita taksiyrityksiltä yli 200 miljoonalla eurolla. Keskimäärin sairausvakuutus- ja vammaispalvelulain mukaiset kyydit muodostavat noin 25 prosenttia taksialan liikevaihdosta.
Taksien saatavuus ja yhteiskunnan ostamien kuljetuspalvelujen merkitys on keskeinen erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
– Kela- ja hyvinvointialueiden maksamien kyytien merkitys yrittäjän toiminnassa ja kyvylle tarjota kuljetuspalveluita on erittäin suuri ja se voi ratkaista, löytyykö alueelta kuljetuspalvelua lainkaan, Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson kertoo tiedotteessa.
Liitto on huolissaan taksiyritysten kohtaamista luottotappioista Kela-kyytien omavastuiden perinnässä.
Tällä hetkellä palveluntarjoajan vastuulla on veloittaa lain mukaiset omavastuut asiakkailta. Omavastuuta maksetaan suurimmasta osasta kuljetuksia, kokonaisarvoltaan noin 180 miljoonan kuljetustilauksista.
Liiton tietojen mukaan kuljetusyrittäjiltä jää vuosittain noin 1–2 miljoonaa euroa omavastuista saamatta perintäyrityksistä huolimatta. Osuus voi tuntua pieneltä kokonaissummaan nähden, mutta se kohdentuu erityisesti alueille, joissa muiden, menetettyjä tuloja korjaavien kuljetusten määrä on vähäinen.
Näillä alueilla autokohtainen liikevaihto vaihtelee 60 000–100 000 euron välillä, josta Kelan osuus voi olla jopa 80 prosenttia.
Osa saamatta jäävistä omavastuuosuuksia johtuu asiakkaan maksukyvyttömyydestä. Taksiliiton mukaan osa asiakkaista kokee kuljetuksen olevan kokonaisuudessaan yhteiskunnalta saatava etu, eikä näe syytä maksaa omavastuuta yrittäjälle riippumatta taloudellisesta tilanteestaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön muutosehdotus sairausvakuutuslain 4. lukuun on parhaillaan lausunnoilla. Taksiliitto esittää omavastuiden perinnän siirtämistä suoraan Kelalle.
Taksiliitto korostaa, että yrittäjien mahdollisuudet kantaa riski maksamattomista omavastuista on rajallinen. Tiukat kilpailutukset ovat puristaneet kuljetuspalveluhinnat alhaisiksi samalla, kun kustannustaso on ollut nousussa.
Joillain hyvinvointialueilla on siirretty omavastuun laskutus suoraan hyvinvointialueiden laskutettavaksi, mikä on parantanut kuljetusten saatavuutta sote-kyydeissä huomattavasti.
Asiakkaan avustamiseen varattua aikaa tulisi niin ikään tarkastella lakiuudistuksessa.
–Kuljetuspalvelu ei perustu vain ajettuihin kilometreihin, vaan monessa tapauksessa myös asiakkaan avustamiseen. Voimassa oleva 15 minuutin maksimiaika avustukseen ei useinkaan ole riittävä, Mickelsson sanoo.
Taksiliiton kyselyn mukaan yli 60 prosenttia tapauksista todellinen käytetty aika asiakkaan avustamisessa autoon ja autosta ylittää 15 minuutin aikarajan, jopa tuplasti. Myös nämä ajat pienentävät autoilijan mahdollisuutta tehdä työtään kannattavasti.
Taksialan kustannusrakenteen piirteenä on huomioitava isojen, kalliiden esteettömien autojen osuus kuljetusyrittäjän autovalikoimassa. Näitä tarvitaan ja edellytetään yhä enemmän.
