[vc_row][vc_column][rev_slider slidertitle=”huono-alku-2020-luvulle” alias=”huono-alku-2020-luvulle” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Aiemmin sanasta corona tuli mieleen meksikolainen olut. Kuluva vuosi on muuttanut sen – ja paljon muutakin. Epidemioita on ollut kivikaudelta saakka, mutta koronaviruksen aiheuttama pandemia on laajuudessaan pahin sataan vuoteen – ja tauti jyllää edelleen. Koronaa seurannut talousshokki on rajuin sitten finanssikriisin.
Hidastuminen oli alkanut jo ennen koronaa. Suhdannekierto oli matkalla kohti matalalentoa. Toiveena oli loiva käänne.
Toisin kävi. Keväällä yhteiskunnat olivat historiallisessa pysähdyksessä. Vaikka ensisokista on palauduttu, on toimeliaisuus huomattavasti matalampaa, kuluttajat varovaisia, torjuntatoimet laajoja ja tartuntatapaukset monissa maissa kasvussa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi uusimmassa ennusteessaan, että maailmantalous supistuu hurjat 4,4 prosenttia. Erityisesti Etelä-Eurooppa ottaa kovaa löylytystä: Italia -10,6 ja Espanja peräti -12,8 prosenttia.
Kaikkein köyhimmät maat selviävät pienimmillä koronaiskuilla bruttokansantuotteella (bkt) mitattuna, koska niiden taloudet ovat pitkälti kiinni alkutuotannossa eivätkä monimutkaisissa palveluissa. Niissä jyllää pysyvästi vakavampia terveysongelmia kuin korona. Esimerkiksi aliravitsemukseen kuolee tänäkin vuonna noin yhdeksän miljoonaa ihmistä – paljon enemmän kuin koronaan.
Suomi on selvinnyt moniin verrattuna pienen vaurioin. Sekin on kuitenkin paljon. Isänmaan talous supistuu tämän hetken arvioiden mukaan 3,5–7 prosenttia. Vertailukohdat löytyvät ainoastaan finanssikriisivuodesta 2009 ja 90-luvun lamasta. Työttömyys on kasvanut voimakkaasti. Työttömiä oli syyskuussa 47 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
2010-luvun surkeat kasvuluvut ja koronataantuma ovat aiheuttaneet sen, että Suomen bruttokansantuote on noin vuoden 2006 tasolla. Olemme matkalla kohti menetettyä 15 vuotta! Se on taloushistoriallisesti aivan poikkeuksellisen huono suoritus.
Sokki on ollut epätasainen. Joillain toimialoilla kuten matkailussa, tapahtuma-alalla ja ravintoloissa toiminta on vakavassa kriisissä. Sen sijaan osaan teollisuutta ja teknologia-alalle vaikutus on ollut vähäinen.
Monet digitalouden toimijat ovat jopa hyötyneet, kun maailma on ottanut etätyöharppausta ja kuluttajat siirtäneet ostoksiaan ja vapaa-ajan viettoa verkkoon.
Hurjaa laskua seuraa palautuminen. Se on hitaampaa kuin romahdus. IMF arvioi, että maailman talous kasvaisi ensi vuonna 5,2 prosenttia.
Kotimaisten arvioiden mukaan Suomessa talous kasvaisi ensi vuonna 2,5–4 prosenttia, mutta 2022 kasvu valahtaa jo takaisin perusuomilleen 1,7–2,5 prosenttiin. Koronakuilun umpeen kurominen kestää joka tapauksessa vuosia.
Viruksen kuriin saaminen on myös taloudelle tärkein edellytys toipumiselle. Tätä kirjoittaessa lääkeyhtiöt Pfizer ja BioNTech ovat kertoneet lupaavista rokotetutkimustuloksistaan ja muistakin rokoteprojekteista on positiivisia arvioita. Pörssit reagoivat myönteisesti heti. Poliitikotkin ovat esittäneet toiveikkaita.
Monet terveyden asiantuntijat ovat kuitenkin korostaneet, että rokoteuutisista huolimatta vitsaus on vieraanamme vielä pitkään. Varotoimista ei voi luopua. Rokotteiden tehosta ei tiedetä, ja joka tapauksessa niitä saadaan jaeltua hitaasti.
Psykologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset saattavat vaikuttaa pysyvästi. Kun etätöihin on kerran totuttu, palataanko aiempaan normaaliin enää? Monilla toimialoilla muutokset mylläävät.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” parallax=”content-moving” parallax_image=”290202″ css=”.vc_custom_1591343645029{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_single_image image=”359521″ img_size=”full” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”fadeInUp” css=”.vc_custom_1606386469016{margin-top: 20px !important;}”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Talouspolitiikka on ollut kriisissä aktiivista. Terveyden suojelu on keskiössä, mutta muutakaan yhteiskuntaa ei voi unohtaa. Valtiovarainministeriö teetätti jo toukokuussa yleisstrategian talouspolitiikasta koronatilanteessa. Strategian mukaan ensimmäinen vaihe on akuutin terveyskriisin hoidon lisäksi tukea yrityksiä suorin tuin, jotta ne selviävät romahduksesta. Samalla rahoitusjärjestelmän toimivuus on turvattu.
Toisessa vaiheessa siirrytään kriisistä tavanomaisemman taloustaantuman torjuntaan, eli elvytykseen. Vaikka tauti Suomessa tai jopa koko maailmassa saataisiin pikaisesti kuriin, elämme taantuman keskellä. Häiriintynyt talous ei palaa ennalleen nopeasti. Konkursseja nähdään. Julkinen valta voi yrittää tukea taloutta.
Suomessa on päädytty puhtaaseen menoelvytykseen, ei veronkevennyksiin. EU:n paketti pyrkii investointien lisäämiseen, jotta talous lähtisi rullaamaan mahdollisimman pikaisesti. Massatyöttömyys pyritään estämään, koska sillä on erittäin pitkä varjo. Kaikki työttömäksi päätyneet eivät työllisty uudelleen.
Kolmannessa vaiheessa siirrytään palautumiseen. Koronavelat tulevat aikanaan maksettavaksi. Julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan. Se käy kivuttomammin, jos uskalletaan tehdä rakenteellisia uudistuksia. Parhaimmassa tapauksessa palautumista käytettäisiin tarpeellisiin uudistuksiin ja investointeihin. Moni on pitänyt esillä esimerkiksi mahdollisuutta siirtää yhteiskuntia kohti vähähiilisyyttä.
Poliittisesti kriisi- ja elvytysvaihe ovat helppoja. Rahaa saa kuka tahansa käytettyä. Marinin hallitus onkin aika huolettomasti antanut palaa. Julkinen talous velkaantuu noin 20 miljardia tänä vuonna.
Kolmas vaihe eli sopeutus on se vaikein, kun joudutaan oikeasti miettimään, kuka laskun maksaa ja pitäisikö jotain uskaltaa muuttaakin.
Sopeutustarve on iso. Jos julkisen velan suhde tahdottaisiin vakauttaa alle 90 prosenttiin bkt:sta – mikä sekin on iso taakka – tarkoittaisi se noin 3–4 prosentin sopeutusta suhteessa bkt:hen, eli jopa 7–10 miljardin euron menoleikkauksia tai veronkiristyksiä.
Siinä tulee poliitikoilla riittämään työsarkaa koko 2020-luvuksi sekä kunnissa että valtiolla. Mitä enemmän tehdään työllisyyttä nostavia toimia, sitä vähemmän joudutaan luonnollisesti leikkaamaan.
Kun kriisistä on aikanaan palauduttu, huomataan, että korona ei muuttanutkaan kaikkea. Suuret megatrendit muovaavat maailma koko ajan, huonoista ja hyvistä ajoista riippumatta. Näihin suurvoimiin luetaan usein ainakin kaupungistuminen, väestönmuutos (erityisesti ikääntyminen), teknologian kehitys ja digitalisaatio sekä ympäristöhaasteet.
Globalisaatio jatkuu töyssyistä huolimatta. Maailma on entistä verkottuneempi ja se aiheuttaa kipuilua erityisesti länsimaissa, joiden taloudellinen herruus jatkaa pienenemistään.
Demokratioiden poliittinen kuohunta jatkuu. Donald Trump ei ole viimeinen populisti. Yhteiskunnat jatkavat näihin muutoksiin sopeutumista. Kymmenen vuoden päästä markkinatalouskin näyttää hieman erilaiselta.
Näistä lähtökohdista Suomella on kova työ olla vielä 2030 maailman parhaimpien maiden joukossa – mutta mahdollista se on. Vastuullisia uudistusvoimia tarvitaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]