Suomi on pullonpalautuksen mallimaa. Pantillisista juomapakkauksista peräti yli 90 prosenttia palautuu käyttöön. Osuus on suurin koko maailmassa.
Taustalla on Suomen panttijärjestelmä, joka kattaa kaikki yleisimmät juomapakkaukset. Monissa muissa maissa panttijärjestelmä ei ole yhtä laaja.
Pullonpalautus on ollut osa suomalaisten arkea jo 1950-luvulta lähtien. Alkuvuosina lasipullot palautettiin kauppoihin, pestiin ja täytettiin uudelleen. Järjestelmä perustui alusta asti panttiin, joka maksettiin pullon palauttajalle takaisin.
Vuosikymmenien mittaan järjestelmä laajeni entisestään. Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa) perustaminen maaliskuussa 1996 merkitsi pantillisten juomapakkausten mittakaavan laajentumista, jolloin aloitettiin juomatölkkien kierrätys.
Tällä vuosituhannella siirryttiin suljettuun materiaalikiertoon muovipullojen ja lasipullojen kierrätyksessä. Juomapakkaukset kiertävät siis nykyisin materiaalina, josta valmistetaan uusia juomapakkauksia.
– Kolmessakymmenessä vuodessa Palpa on yhdessä kuluttajien, kaupan ja juomatuottajien kanssa rakentanut järjestelmän, joka toimii arjessa poikkeuksellisen hyvin. Korkeat palautusasteet osoittavat, että suomalaiset ovat sitoutuneita tällaiseen käytännön kiertotalouteen – ja että oikein rakennettu kannustinjärjestelmä todella toimii, toteaa Palpan johtaja Tommi Vihavainen tiedotteessa.
Panttijärjestelmä ei ole pelkästään kierrätystä, vaan osa suomalaista arkea ja konkreettinen esimerkki siitä, miten yhteiset toimintatavat voivat luoda todellisen ympäristöteon.
– Jokainen palautettu pullo ja tölkki on osa tätä yhteistä onnistumista – arjen teko, joka vaikuttaa konkreettisesti ympäristöön, Palpa painottaa tiedotteessa.
Kymmenen faktaa juomapakkausten kierrätyksestä Suomessa
1. Suomessa palautettiin viime vuonna yli 2,3 miljardia pantillista pulloa ja tölkkiä.
2. Pantteja maksettiin suomalaisille yhteensä yli 360 miljoonaa euroa.
3. Palautusautomaatteja on Suomessa lähes 4 000.
4. Kierrätysjärjestelmässä on nyt yli 35 000 erilaista juomatuotetta, määrän lisääntyessä yli 2000:lla nimikkeellä vuosittain.
5. Kaikki pantilliset juomapakkaukset tunnistetaan automaattisesti viivakoodin avulla.
6. Palautetuista pakkauksista kertyi viime vuonna noin: 21 000 tonnia alumiinia, 17 800 tonnia muovia ja 45 100 tonnia lasia.
7. Palautettujen pullojen ja tölkkien materiaali käytetään uusien juomapakkausten valmistamiseen.
8. Kaksi kolmasosaa palauttajista kertoo pantin olevan tärkein syy palauttamiselle.
9. Yhdelle kolmasosalle palauttamisen tärkein motiivi on ympäristö.
10. Suomi on maailman kärkimaita juomapakkausten kierrättämisessä.
LUE MYÖS:
Palautatko paljon pulloja? Voit joutua maksamaan verot