Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja Emilia Kullas ennakoi Iltalehden kolumnissaan, että edessä on ”dramaattinen lakkosyksy”.
Hänen mukaansa ammattiyhdistysliikettä hiertää Petteri Orpon (kok.) tulevan hallituksen kaavailemat uudistukset työrauhalakeihin. Seuraava hallitus aikoo suitsia laittomia lakkoja.
– Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen, että syksy tuo mukanaan lakkoja tai poliittisen mielenilmauksen nimissä järjestettyjä toimintapäiviä torilla. Mitä todennäköisimmin ammattiyhdistysliike vastustaa laittomien lakkojen suitsintaa järjestämällä laittoman lakon. Näin on Suomessa tapana tehdä, Kullas kirjoittaa.
Hän nostaa esille tuoreimman lakkotilaston vuodelta 2021. Silloin 95 prosenttia Suomessa käydyistä lakoista oli laittomia.
– Lakko on laiton, jos työntekijöiden ja työnantajien välillä on työehtosopimus voimassa. Viime vuonna moni ala lakkoili, kun työehtosopimukset olivat katkolla. Tällaisiin lakkoihin hallituksen ehdotukset eivät vaikuta jatkossakaan, hän kirjoittaa.
– Suomalaisten perustuslailliset oikeudet eivät häviä mihinkään. Kukaan ei ole kieltämässä lakkoilua eikä ihmisten oikeutta olla poliittisesti aktiivinen.
Hallitusohjelman mukaan laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotetaan ja sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa.
– Suomen tauti on nimenomaan ollut laittomien lakkojen helppous. Tähän asti Suomi on ollut ainut Pohjoismaa, joissa laittomien lakkojen järjestäjät tai osanottajat eivät ole vahingonkorvausvelvollisia. Pienet hyvityssakot, jotka laittomista lakoista joutuu maksamaan, ovat muutamien tuhansien eurojen luokkaa. Ne ammattiyhdistysliikkeillä on hyvin varaa maksaa, Kullas toteaa.
– Ruotsissa laittomista lakoista joutuu vahingonkorvausvelvolliseksi. Näin on ollut 1990-luvulta lähtien. Se on yksi syy siihen, miksi laittomia lakkoja ei ole Ruotsissa juuri lainkaan.
– Suomen työrauhalait ovat 1950-luvun peruja. On korkea aika tuoda ne tälle vuosituhannelle.
LUE MYÖS:
Näin tuleva hallitus suitsii laitonta lakkoilua