– Vuoden 2014 alusta voimaan tuleva yhteisöveron alennus 20 prosenttiin oli oikea askel, mutta osinkoverouudistus jäi vielä kesken. Sitä että sekä kotimaiset että ulkomaiset yritykset sijoittaisivat Suomeen, ei voi laskea vain yhden kortin varaan, Kauma sanoo
Hänen mukaansa suomalaisten nollakorkoisilla tileillä makaa 80 miljardia euroa. Suomalaiset pitävät varojaan mieluummin tileillä ja asunnoissa, kuin suomalaisten yritysten arvopapereissa. Osakesäästäjien määrän kasvattaminen lisäisi Kauman mukaan työpaikkoja Suomessa, vahvistaisi kotimaisten yritysten kansainvälistä asemaa ja ohjaisi yritysten voittoja suomalaisille.
Sijoitustoimintaan ryhtymisen pitää Kauman mielestä olla nykyistä kannattavampaa. Käytännössä tämä voidaan hänen mukaansa toteuttaa tekemälle esimerkiksi alle 1500 euron listatuista yrityksistä saadut osingot verovapaiksi.
– Tällä hetkellä suomalaisten sijoittajien varat ovat sidottuna lähinnä asuntoihin ja hyöty kansantaloudelle on vähäinen. Myös ne joilla on enemmän rahaa, sijoittavat mieluummin kiinteistöihin, Kauma sanoo.
– Tuotannolliseen toimintaan sijoittaminen pitäisi olla aina verotuksellisesti houkuttelevampaa kuin asuntosijoittaminen. Nyt on tilanne on juuri toisinpäin, Kauma jatkaa.
Osakesijoittajien voittojen kokonaisrasitus on yli 40 prosenttia kun huomioidaan yhteisöveron vaikutus. Verovapauden laajentaminen lisäisi aktiivisuutta rahoitusmarkkinoilla, houkuttelisi yrityksiä listautumaan pörssiin ja rahoittaisi pitkällä aikavälillä itsensä lisääntyneenä liiketoiminnan kasvuna ja verotuloina.
Lisääntynyt taloudellinen aktiivisuus mahdollistaisi Kauman mielestä myös yhteisö- ja osinkoverokannan laskun tulevaisuudessa. Verovapauden asettaminen pienille pörssiosingoille takaisi samanarvoisen kohtelun kuin osuuskuntien pääoman korolle, jolla on jo verovapaus 1500 euroon asti.