– Jäsenet istuvat kokouksissa ja puhuvat puheenvuoronsa vuoronperää. Työryhmän sihteeri haalii materiaalin ja kirjoittaa loppuraportin. Ja tuntuu, että työryhmään on pyydetty mukaan kaikki, joiden toimialue vähänkään liippaa asian vierestä, Sillanaukee kuvailee työryhmätyöskentelyä valtiovarainministeriön uutiskirjeessä.
Hän haluaisi visioida mallia, ”jossa on pieni ydinjoukko tahoja, joita asia todella koskee”.
– Jokainen jäsen hankkisi ja tuottaisi materiaalia ryhmälle eli olisi työtätekevä jäsen, Sillanaukee ehdottaa.
Sote-selvityshenkilötyöryhmää vetänyt Sillanaukee jätettiin taannoin ulos sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislakityöryhmästä. Siinä on yli 30 jäsentä. Sote-uudistusta on valmisteltu vuosien kuluessa useissa työryhmissä.
Sillanaukeen visiossa työtätekevien jäsenten lisäksi työryhmissä voisi olla lisäjäseniä, jotka saisivat kaikki kokousmateriaalit ja voisivat kommentoida puheenjohtajalle papereita sekä osallistua ryhmätyötilojen keskusteluun. He osallistuisivat kuitenkin vain niihin kokouksiin, joissa käsitellään heidän toimialaansa liittyviä asioita.
Työryhmissä pitäisi kansliapäällikön mielestä käyttää myös uusia työmenetelmiä, ”jotta kaikkien ideat ja synergia saadaan käyttöön”.
Sillanaukeen mielestä työryhmien työ tulisi olla aina huolellisesti etukäteen suunniteltua, ”jotta kaikki tietäisivät, mitä missäkin kokouksessa käsitellään ja koska pitää osallistua”.
– Kuinka paljon aikaa tämä suunnittelu säästäisikään kokonaisuutena, kun kaikkien ei tarvitsisi istua kaikissa kokouksissa, Sillanaukee pohtii.