Historiantutkija Jussi Jalosen mukaan ukrainalaiset tuntuvat odottavan voittoa hyökkääjästä. Pelkkä rauha ei riitä.
– Ukraina on pitänyt puoliaan ja sotamenestyksellään lunastanut edes jonkinlaisen aseman neuvotteluissa. Ja maassa on myös hyvin vahva yleinen mielipide sen suhteen, ettei alueluovutuksiin tule suostua, Jalonen toteaa Twitterissä.
Hän viittaa Ukrainan armeijan luutnantti Konstantin Hartšenkon kommenttiin Helsingin Sanomissa, että ”ihmiset eivät enää edes halua rauhaa vaan voittoa.”
Jussi Jalosen mukaan Ukrainaa ei pidä verrata Suomeen, joka joutui myöntymään alueluovutuksiin jatkosodan jälkeen.
– Oletamme automaattisesti, että tässä tilanteessa Ukraina valitsisi samoin kuin Suomi. Hyökkäys on saatu pysäytettyä; vihollinen on silti suurempi; on neuvoteltava, taottava kompromissi ja elettävä sen kanssa. Sotaa ei kuitenkaan nyt käy Suomi vaan Ukraina, hän twiittaa.
Jalonen muistuttaa ennen sotaa tehdyistä mielipidetiedusteluista, joissa ukrainalaiset toivoivat presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinnon pyrkivän maan alueellisen eheyden palauttamiseen.
– Kaikkiaan 70 prosenttia oli sitä mieltä, että Donbassin tulee palata Ukrainan osaksi, 14 prosenttia olisi sallinut autonomian. Raskaiden uhrauksien jälkeen on selvää, että kynnys alueluovutuksiin on vieläkin korkeampi, Jalonen twiittaa.
– Totta kai Zelenskyi ja hänen hallituksensa etsivät tietä ulos sodasta ja viestittävät kompromissihalusta, mutta vaatimus alueellisesta suvereniteetista on asia, mistä ei helpolla tingitä.
Liittyen eiliseen keskusteluun tulitauko- ja aseleponeuvotteluista, Suomessa vaikuttaisi nyt keskusteluissa toistuvan toive sovusta ja varoittelut siitä, etteivät länsivallat saisi ehdottomuudellaan tärvätä Ukrainan neuvotteluja.
Yritän nyt selostaa, miksi tämä on nurinkurista.
— Jussi Jalonen (@jojalonen) March 29, 2022