Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen pitää välttämättömänä sitä, että Euroopassa palataan muutaman vuoden sisällä noudattamaan talouskuria, jotta julkisen talouden velka ei kasva liian suureksi.
Pietikäisen mukaan vielä on kuitenkin liian aikaista lopettaa koronakriisin vuoksi aloitettua velkaelvytystä Euroopassa.
– Koronan nimissä tehtävä elvytys on pakko lopettaa jossain vaiheessa, mutta ei kannata ottaa töpseliä irti seinästä ennen kuin akku on latautunut kunnolla, Pietikäinen sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimus määrittää rajat julkisen talouden alijäämälle ja velalle suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuosittainen alijäämä saisi olla enintään kolme prosenttia ja velan määrä enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa julkisyhteisöjen alijäämä oli 5,4 prosenttia ja velka 69,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2020.
Pietikäisen mukaan nyt on tärkeää käydä keskustelua siitä, milloin näitä sääntöjä palataan noudattamaan ja mikä on se taso, jolle velan määrä halutaan asettaa.
– Monet puhuvat, että pitäisi saada kolmessa vuodessa. Ei ole montaa jäsenmaata, jotka voivat päästä tämän alle, jos aikajänne on näin lyhyt. Ainoa tapa päästä siihen on dramaattiset leikkaukset julkiseen talouteen, mikä syöksee valtiot lamaan.
Europarlamentaarikon mukaan julkisen talouden velkaan liittyviä sääntöjä pitäisi porrastaa, mutta samalla niistä olisi tehtävä nykyistä sitovampia, jotta niillä olisi oikeasti merkitystä.
Pietikäisen mukaan EU:n yhteisiin velkasääntöihin palaamista hidastaa kuitenkin se, että Euroopassa on tällä hetkellä huutava pula yksityisistä investoinneista. Lisäksi ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen lisäävät entisestään painetta julkisille investoinneille.
– Meillä on yksityisen investointien lama Euroopassa sekä hirveä julkisten investointien tarve. Pitäisi saada tekohengityksellä julkista rahaa, mutta sitä ei saa laittaa pöllöihin investointeihin, Pietikäinen toteaa.
Europarlamentaarikon mukaan julkisia investointeja pitäisi nyt suunnata ilmaston kannalta kestäviin ratkaisuihin, kuten energiaremonttiin.
– Voidaan samalla korjata investointien puute ja ympäristöongelma laittamalla rahat oikeisiin kohteisiin. Se on iso juttu myös alan yrityksille, Pietikäinen sanoo.
