Kokoomuksen kansanedustaja ja puolueen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa herättelee ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) ripeisiin toimiin Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Sarkomaan mukaan vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminen on korjattava kevään kehysriihessä.
– Nukahtiko ympäristöministeri? Sarkomaa kysyy tiedotteensa otsikossa.
Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren aiheuttama kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta. Sarkomaa on huolissaan siitä, että asiaa selvitellään vuosi ja eduskuntakausi kuluu ilman, että uusia vaikuttavia tekoja tulee tapahtumaan.
– Mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto. Kevään kehysriihi on viimeisiä hetkiä nykyhallitukselta keskittää suojelutyöhön sovittu rahoitus Itämeren suojelun kannalta vaikuttavasti, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaa huomauttaa, että rahaa on käytettävissä paljon ja se tulisi kohdentaa pienten hankkeiden sijaan suuriin ja vaikuttavampiin.
– Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudelle käytettävissä tuntuva summa, jopa 250 miljoonaa euroa. On käsittämätöntä, miksi ympäristöministeri antaa rahoituksen valua satoihin pieniin ja siten vaikuttavuudeltaan vähäisiin hankkeisiin. Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää muutamaan keskeiseen toimenpiteeseen niin, että muutos Itämeressä tapahtuu, Sarkomaa jatkaa.
Saaristomeren maatalous on Sarkomaan mukaan Suomen ainoa jäljellä oleva niin sanottu hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOM:in pahimpien kuormittajien listalla. Haasteena on erityisesti sikaloiden ja kanaloiden lannan prosessointi. Sarkomaan mukaan lanta on saatava kiertoon ylijäämäalueilta. Tämä korvaisi hänen mukaansa osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista.
– Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus selvitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen, Sarkomaa sanoo.
Kipsikäsittelyn jatkorahoitukselle tarve
Sarkomaan mukaan nyt tarvitaan ratkaisuja, joissa suomalainen ruoantuotanto yhdistyy siihen, ettei ravinteita valu hukkaan Saaristomereen. Sarkomaa toivoo myös, että Saaristomeren kipsikäsittelylle saataisiin jatkorahoitus, koska se todistetusti vähentää tehokkaasti maatalouden huuhtoumaa vesistöihin.
– Itämeren kestokyky on ollut koetuksella liian kauan. Ravinnekierron ohella tarvitaan kipsikäsittelyä, joka vähentää tutkitusti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puoleen, Sarkomaa toteaa.
– Ympäristöministeriön hankkeessa Saaristomeren valuma-alueelle levitetään kipsiä, mutta nykyisellä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla voidaan käsitellä vain noin kolmannes kipsikäsittelyyn soveltuvasta pinta-alasta. Peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen, Sarkomaa päättää.
