Saksalaiset ovat enemmän huolestuneita kuin valmiita puolustamaan maataan

Epävarmuuden kylväminen Saksassa on yksi Kremlin hybridisodankäynnin päätavoitteista.
Kanadalaisfregatti ja Saksan FGS Rhön Naton Maritime Group One (SNMG1) -ryhmästä Helsingissä elokuussa 2017. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Kanadalaisfregatti ja Saksan FGS Rhön Naton Maritime Group One (SNMG1) -ryhmästä Helsingissä elokuussa 2017. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Asevelvollisuudesta käydään Saksassa parhaillaan kiivasta julkista keskustelua. Konsulttiyhtiö PwC:n kyselytutkimuksessa 73 prosenttia vastanneista kannatti jonkin muotoista sosiaalista tai sotilaallista palvelusta, mutta entisen kaltainen – nuoria ja terveitä miehiä koskeva – varusmiespalvelus sai selvästi vähemmän kannatusta (19,8 prosenttia).

Tammikuussa 2025 tehtyyn kyselyyn verrattuna sosiaalisen palveluksen vastustajien määrä on lähes kaksinkertaistunut yhdeksästä 17,6 prosenttiin. Tulos kertoo, että ”asevelvollisuuden ympärillä käydyn keskustelun luonne huolestuttaa ihmisiä”, sanoo PwC:n kyselytutkimusta johtanut Wolfgang Zink Europäische Sicherheit & Technikille. Epävarmuuden kylväminen Saksassa on hänen mukaansa ”yksi Kremlin hybridisodankäynnin päätavoitteista”.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Samaan aikaan uhan tunne kasvaa Saksassa. Kaksi kolmesta (66 prosenttia) saksalaisesta kertoo, että heidän turvallisuudentunteensa on heikentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana.

Samankokoinen joukko (67 prosenttia) näkee turvallisuustilanteen huonontuneen hybridihyökkäysten takia, joista jotkut ovat olleet väitetysti Venäjän järjestämiä. Zink kommentoi, että Saksan asevoimia on vuosikymmeniä arvostettu ”turvallisuuspalvelujen tuottajana”.

– Nyt henkilökohtainen vaikutus on kasvamassa, ainakin tunteen tasolla, ja monet ovat etäännyttämässä itseään omista asevoimistaan, hän lisää.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tutkimuksen mukaan 44 prosenttia saksalaisista pelkää nähdessään sotilaita kaduilla. Tammikuussa heitä oli 37 prosenttia. Lisäksi vain 60 prosenttia tukee lisä- ja nopeampaa valmistautumista potentiaaliseen Venäjän hyökkäykseen. Vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä 68 prosenttia tuki puolustuskyvyn vahvistamista.

Samaan aikaan harvat saksalaiset valmistautuvat kriisiin. Vain 27 prosentilla vastanneista on ruokaa ja tarvikkeita useaksi päiväksi. Noin kolme neljästä (77 prosenttia) uskoo, että hallituksen pitäisi ryhtyä ”toimiin väestön kestokyvyn parantamiseksi”.

Poliittisen johtajuuden puute monenlaisten uhkien edessä huolestuttaa 63,3:a prosenttia vastanneista. Myönteinen näkemys Natosta on laskenut 52 prosentista 49:ään vuoden alusta.

Mainos