Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti (Stockholm International Peace Research Institute SIPRI) on julkaissut tutkimuksensa puolustusteollisuuden kehityksestä vuonna 2024. Se, että viime vuotta koskeva tutkimus julkaistaan vasta nyt, kertoo tutkittavan informaation määrästä sekä yhtiöiden tavasta raportoida omista tuloksistaan.
SIPRIn raportti perustuu 100 suurimman puolustusalan yhtiön talouskatsauksiin, joten se on vain osittainen heijastus tilanteesta, mutta silti varsin kuvaava. Näiden yhtiöiden myynti kasvoi viime vuonna 5,9 prosenttia edellisvuodesta ennätykselliseen 679 miljardiin dollariin. Suuntaukset eri puolilla maailmaa ovat kuitenkin erilaiset.
Yhdysvalloissa pitää pääkonttoriaan 39 suurimmasta 100 yhtiöstä. Niiden myynti kasvoi 3,9 prosenttia edellisvuodesta yhteensä 334 miljardiin dollariin. Kanadalaisen CAE:n myynti kasvoi 5,8 prosenttia.
– Mutta massiiviset viivästykset ja budjettien ylitykset haittavat edelleen kehittämistä ja tuotantoa tärkeimmissä Yhdysvaltain johtamissa ohjelmissa, kuten F-35-hävittäjä, Colubia-luokan sukellusvene ja mannertenvälinen Sentinel-ohjus. Useat suurimmista asevalmistajista ovat ylittäneet määrärahansa, mikä lisää epävarmuutta uusien, suurten asejärjestelmien toimituksista ja käyttöönotosta sekä nykyisten päivityksistä, SIPRI raportoi.
Listalla on 26 eurooppalaisyritystä, joiden myynti kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta 151 miljardiin dollariin. Ukrainan puolustusteollisuus kasvatti myyntiään 41 prosenttia kolmeen miljardiin dollariin. Saksalaisyhtiöiden kasvu oli lähes samaa – 36 prosenttia (14,9 miljardia dollaria).
– Raaka-aineiden hankinnasta saattaa kuitenkin tulla vakava ongelma. Riippuvaisuus kriittisistä raaka-aineista voi monimutkaistaa Euroopan uudelleen aseistamisen suunnitelmia, raportti kertoo.
Esimerkiksi Airbus ja Safran ostivat puolet tarvitsemastaan titaanista Venäjältä vuonna 2022. Kun Kiina alkoi asettaa rajoituksia kriittisten raaka-aineiden vientiin, Thales ja Rheinmetall varoittivat tuotantoketjujen uudelleenjärjestelyn aiheuttamista kustannusten nousuista. Venäläisyhtiöistä Rostec ja United Shipbuilding Corporation ylsivät listalle. Niiden myynti kasvoi 23 prosenttia edellisvuodesta 31,2 miljardiin dollariin. Kotimainen kysyntä korvasi täysin niiden vientitappiot. Pakotteet ja ammattitaitoisen työvoiman puute voivat hidastaa tuotantoa ja kehittämistä, mutta kaikkien odotusten vastaisesti ”Venäjän aseteollisuus on osoittanut sinnikkyyttä”.
Aasiasta ja Oseaniasta 100 kärkijoukkoon nousi 23 yhtiötä, eniten Kiinasta (8), Japanista (5), Etelä-Koreasta (4) ja Intiasta (3). Ne myivät aseita 130 miljardilla dollarilla, joka oli 1,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023. Suurimpien kiinalaisyhtiöiden myynti putosi 10 prosenttia, muun muassa NORINCOn peräti 31 prosenttia.
– Lukuisat korruptiosyytökset Kiinan asehankinnoissa ovat johtaneet suurten asetilaussopimusten lykkäyksiin tai peruutuksiin vuonna 2024. Tämä lisää epävarmuutta Kiinan asevoimien modernisoinnin edistymisessä ja uusien kykyjen ajoittumisessa, raportti toteaa.
Muissa alueen maissa myynti on kasvussa: Japanissa 40 prosenttia (13,3 miljardia), Etelä-Koreassa 31 prosenttia (14,1 miljardia) ja Intiassa 8,2 prosenttia (7,5 miljardia dollaria). Lähi-idästä listalle pääsi ensi kertaa yhdeksän yritystä, joista viisi Turkista (kasvua 11 prosenttia, 10,1 miljardia), kolme Israelista (kasvua 16 prosenttia, 16,2 miljardia) ja Arabiemiraateista EDGE Group, joka teki kauppaa 4,7 miljardilla dollarilla.
