Venäjän uhka on sysännyt Ruotsissa käyntiin keskustelun oman ydinaseen kehittämisestä joko yksin tai yhdessä Nato-kumppaneiden kanssa. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson oli yksi keskustelun alullepanijoista.
– Ruotsilla oli paljon asiantuntemusta ydinteknologiasta kauan sitten, mutta poliittinen tahto halusi jotain muuta. Minusta kaiken pitäisi olla pöydällä tässä tilanteessa, Åkesson totesi Göteborgs-Postenille maaliskuussa 2025.
Ruotsin puolustustutkimuslaitos FOIn tutkija on ehdottanut keskustelua ydinaseen kehittämisestä ruotsalaisilla komponenteilla. Kristillisdemokraattien europarlamentaarikko Alice Teodorescu Måwe on kannattanut ajatusta. Hänen mielestään Ruotsilla pitäisi olla rooli Euroopan ydinasestrategiassa. Ruotsilla ei tällä hetkellä ole ydinasekelpoista plutoniumia.
Kylmän sodan aikana Ruotsilla oli salainen ydinaseohjelma. Yhdysvaltojen käytettyä ydinaseita Japania vastaan vuonna 1945 FOI sai tehtäväkseen tutkia ydinaseiden käyttöä ja kolme vuotta myöhemmin puolustusvoimain komentaja antoi FOIlle tehtäväksi tutkia plutoniumiin perustuvan pommin tuotantoa.
Vuosina 1956 ja 1957 Ruotsi räjäytti Lapissa salaa kaksi voimakasta pommia, jolloin syntyi Foajaure-järvi. Simuloidut ydinräjäytykset olivat osa kansallisen ydinaseohjelman valmistelua. Ruotsi louhi uraania ja rakensi kaksi ydinvoimalaa tuottamaan plutoniumia.
– Ruotsista ei tule Naton jäsentä, mutta se tarvitsee voimakkaan ja itsenäisen kyvyn puolustautuakseen Neuvostoliiton hyökkäykseltä. Ydinaseiden kehittäminen vaikutti täysin toteuttamiskelpoiselta, selitti Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Antoine Bousquet silloista ajatusmallia.
Vuonna 1957 Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA päätteli, että Ruotsin ydinohjelma oli edistynyt niin pitkälle, että ase voitaisiin kehittää viidessä vuodessa. 1960-luvun puolivälissä, kun Ruotsin arvioitiin olevan vain puolen vuoden päässä pommin rakentamisesta, projekti alkoi kompuroida ydinasevastaisen liikehdinnän, valtavien kustannusten ja Yhdysvaltojen antamien salaisten turvatakuiden takia. Kaikki tuotantotilat joko purettiin tai otettiin muuhun käyttöön, ja vuonna 2012 jäljellä ollut plutonium laivattiin Yhdysvaltoihin.
FOIn ydinaseasiantuntija Martin Goliathin mielestä ohjelman herättäminen nyt on epärealistista, joten Ruotsi joutuisi aloittamaan alusta. Hänen mukaansa projekti vaatisi kuitenkin valtavia investointeja, jotka olisivat käytännössä mahdottomia.
Ruotsi ei ole ainoa Euroopan maa, jossa keskustellaan ydinaseohjelmasta. Puola pyrkii saamaan aseita Ranskalta tai Yhdysvalloilta. Pääministeri Donald Tusk on myös vihjannut, että Puola saattaa harkita omien ydinaseiden kehittämistä, vaikka asiantuntijat pitävätkin sitä epätodennäköisenä.
Myös saksalaispoliitikot ovat keskustelleet mahdollisuudesta osallistua eurooppalaiseen peloteohjelmaan, mutta julkinen mielipide vastustaa kansallista, sotilaallista ydinohjelmaa.