Kansainvälinen järjestys on Münchenin turvallisuusraportin mukaan romahtamassa.
Maailma on astunut tuhoavan politiikan aikaan: mietittyjen uudistusten sijasta vallitsee halu aiheuttaa laajamittaista tuhoa, mikäli on uskominen Münchenin turvallisuusraporttia, joka on julkaistu ennen 13.–15. helmikuuta 2026 pidettävää Münchenin turvallisuuskonferenssia. Raportin nimi on ”Under Destruction” eli ”Tuhoutumassa”.
– Eturintamassa niiden joukossa, jotka lupaavat vapauttaa maansa nykyisen järjestyksen rajoituksista ja rakentaa niistä voimakkaampia ja menestyksekkäämpiä, on nykyinen Yhdysvaltain hallinto. Tämän tuloksena kansainvälinen järjestys, jonka Yhdysvallat rakentamista Yhdysvallat johti yli 80 vuotta vuoden 1945 jälkeen, on romahtamassa, raportti toteaa.
Samat suuntaukset ovat havaittavissa muissakin länsimaissa, väittävät kirjoittajat. Raportti luonnostelee muun muassa tällaisia havaintoja:
1) Monissa läntisissä yhteiskunnissa näkyvyyttä saavat johtajat, joiden tuhoisat suunnitelmat hyödyntävät pettymystä demokraattisten instituutioiden toimintakykyyn ja laajaa luottamuksen menetystä merkityksellisiin uudistuksiin.
2) G7-maissa tehtyjen mielipidetiedustelujen mukaan vain pieni murto-osa vastaajista uskoo, että heidän nykyisen hallituksensa politiikka parantaa tulevien sukupolvien elämää.
3) Sekä kansalliset että kansainväliset poliittiset rakenteet nähdään liian byrokraattisina ja jäykkinä sopeutuakseen täyttämään väestön tarpeet.
– Tuloksena on ilmapiiri, jossa niitä, jotka käyttävät puskutraktoria, purkupalloa ja moottorisahoja, ihaillaan varovasti, jos ei suoranaisesti juhlita, raportin kirjoittajat päättelevät.
Euroopassa turvattomuuden tunne kasvaa Venäjän takia, joka jatkaa sotaansa Ukrainassa ja hybridisotaa pitkin Eurooppaa, sekä Washingtonin politiikan takia, koska sen tuki Kiovalle on epävakaata ja koska se käyttää uhkaavaa retoriikkaa Grönlantia vastaan.
– Yhdysvaltain lähestymistapa Euroopan turvallisuuteen nähdään epävakaana, horjuen vakuuttelun, ehdollisuuden ja pakottamisen välillä. Silmäkkäin Washingtonin vaihtuvien signaalien kanssa Euroopan maat pyrkivät ylläpitämään suhdettaan siihen samanaikaisesti valmistautuen suurempaan autonomiaan.
Johtopäätöksenä raportti toteaa, että maat, jotka ”jatkavat sitoutumistaan sääntöpohjaiseen järjestykseen”, joutuvat investoimaan omiin resursseihinsa ja pyrkimään läheisempään keskinäiseen yhteistyöhön.
– Mutta hallitusten, jotka vastustavat tuhoavaa politiikkaa, täytyy myös vakuuttavasti osoittaa, että uudistukset ja politiikan tarkistukset ovat toimivia ja todennäköisemmin täyttävät parannusvaatimukset kuin laajamittaisen tuhon politiikka.