Puolustusliitto Naton jäsenyyttä vastustaa 47 prosenttia ja kannattaa 22 prosenttia suomalaisista, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) arvo- ja asennetutkimuksesta.
Kannat ovat hyvin lähellä Nato-asenteiden pitkän aikavälin keskiarvoa.
– Juuri työnsä aloittaneella Sanna Marinin (sd.) hallituksella ei olisi äänestäjiensä tukea, mikäli se päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, toteaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Nato-jäsenyyden kannatus on vaisua kaikissa hallituspuolueiden äänestäjäryhmissä RKP:n kannattajia lukuun ottamatta. Suurien puolueiden äänestäjistä Nato-jäsenyyden kannatus on selvästi suurinta kokoomuksen (51 %) äänestäjissä.
Väestöryhmittäin erottavimmat tekijät Nato-jäsenyyden suosiossa ovat puoluekanta sukupuoli ja ikä. Miehet kannattavat (30 %) Suomen Nato-jäsenyyttä naisia (14 %) enemmän. Kun nuorista naisista 11 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, keski-ikäisistä miehistä sitä kannattaa 33 prosenttia.
Alimmillaan Nato-jäsenyyden kannatus on ollut EVAn kyselyssä vuonna 2012, jolloin vain 14 prosenttia väestöstä kannatti jäsenyyttä. Korkeimmillaan Nato-jäsenyyden kannatus on EVAn mittaushistoriassa ollut vuonna 1998, jolloin 28 prosenttia suomalaisista kannatti Natoon liittymistä ja 39 prosenttia vastusti.
Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019 Taloustutkimuksen internet-paneelilla.