Iltalehti uutisoi 10. syyskuuta EU:n harkitsevan rajoituksia arvopuun, siis esimerkiksi koivunhalkojen, polttamiseen.
Uutinen aiheutti tuoreeltaan tyrmistystä. Ex-päätoimittaja, perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavainen julkaisi aiheesta nopeasti blogikirjoituksen.
Halkouutinen osoittautui vielä samana päivänä ankaksi, mutta perussuomalaisten Vesa-Matti Saarakkala ehti laatia sen pohjalta kirjallisen kysymyksen. Saarakkala vaati hallitukselta selvyyttä siihen, miten EU:n mahdolliset suunnitelmat aiotaan estää.
– Tuhannet ja taas tuhannet kiukaat lämpiävät ostetuilla ja lämpöarvoltaan sekä energiasisällöltään hyvillä puuaineksilla, kuten koivuhaloilla. Tuhansissa suomalaiskodeissa ovat takat toisena lämmitysjärjestelmänä ja tunnelmaa luomassa, Saarakkala perusteli.
Sata selvityspyyntöä
Neljän viikon kirjallisista kysymyksistä selviää, että perussuomalaiset käyttävät lähteenään lehtitietoja muita useammin.
Kirjallinen kysymys on kansanedustajan ministerille osoittama kirjallinen selvityspyyntö. Asianomaisen ministerin on vastattava kirjalliseen kysymykseen 21 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta.
Kansanedustajat jättivät eduskunnan keskuskanslialle elokuun 17. päivän jälkeisen neljän viikon aikana 101 kirjallista kysymystä. Näistä vajaassa viidennessä, eli 18 kyselyssä, taustamateriaalina toimivat perinteisen ja sosiaalisen median välittämät tiedot.
Lehtitietoihin perustuneista kysymyksistä 13 on peräisin perussuomalaisedustajan kynästä.
PS lehtien kimpussa
Reijo Tossavainen kysyi hallitukselta 4. syyskuuta autojen katsastusväleistä ja ammattiliikenteen ajo- ja lepoaikavalvonnasta.
Jälkimmäisen kohdalla Tossavainen viittasi julkisuudessa olleisiin tietoihin taksimiehille kertyneistä hurjista ajotuntimääristä. Tossavainen oli lukenut myös Ilta-Sanomien Autot -sivuja, jonka lukijaäänestystä hän käytti katsastuskysymyksessään muun asiaa koskevan tiedon ohella.
Perussuomalaisten Jussi Niinistö tiedusteli hallitukselta syyskuun alussa poliisin lupapalveluiden hinnasta. Kysymyksessä viitattiin Savon Sanomien uutiseen, jonka mukaan lupien myynti toi poliisille viime vuonna yli 12 miljoonaa euroa voittoa. Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) kysyi hallitukselta elokuun 21. päivä Ylen uutisen innoittamana ulkomaisista rakennusmiehistä.
– Miten hallituksen mielestä ulkomaalaisten rakennusmiesten kasvanut määrä vaikuttaa suomalaisten työllisyyteen rakennusalalla, Elomaa kysyi.
Perussuomalaisia huolettivat kuukauden aikana myös muun muassa julkisuudessa esillä olleet käräjäoikeuksien pitkät käsittelyajat, psykiatrian sairaalapaikkojen karsiminen ja avohoidon resurssit.
PS-edustaja Reijo Hongisto bongasi kysyttävää myös ei-perinteisestä mediasta. Hän tiedusteli 11. syyskuuta maasuurpetojen, kuten karhujen, koululaisille aiheuttamien pelkotilojen huomioimisesta.
– Erityisesti sosiaalisessa mediassa on vilkkaasti keskusteltu valtion vastuusta koulukuljetuksen järjestämisessä, sillä valtio ohjaa suurpetopolitiikkaamme ja säätelee petokantojamme, Reijo Hongisto kirjoitti.
Muutkin asialla
Kuluneen kuukauden aikana muiden kuin perussuomalaisten edustajat viittasivat kirjallisissa kysymyksissään mediassa olleisiin tietoihin neljä kertaa.
Kokoomuksen Sanna Lauslahti viittasi 12. päivänä syyskuuta kysymyksessään MTV3:n juttuun, jossa helsinkiläisen terveysaseman lääkäri kertoi kolmanneksen työajastaan kuluvan byrokratian hoitamiseen.
Kokoomuksen Kimmo Sasi puolestaan vetosi elokuun lopulla tiedustelussaan Helsingin Sanomien keväiseen uutiseen, jonka mukaan asuminen Suomessa on 26 prosenttia muuta Eurooppaa kalliimpaa.
SDP:n Jukka Kärnä kirjoitti viime viikolla kirjallisen kysymyksen Rauman telakan kohtalosta. Hän viittasi julkisuudessa olleisiin lopettamistietoihin.
Vihreiden Jani Toivola kysyi tiistaina HS:n uutiseen viitaten muun muassa sitä, aikooko Suomi ottaa Ruotsin esimerkin mukaisesti käyttöön lisäkiintiön syyrialaisia pakolaisia varten.