Suomi joutunee EU-komission ja tuomioistuimen hampaisiin alkoholilakiin sisältyvän uuden valmistustaparajoitteen vuoksi, arvioi eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Ylelle.
Uuden lain mukaan päivittäistavarakaupoissa saa myydä 5,5–8 -prosenttisia alkoholijuomia vain, jos ne on valmistettu käymisteitse. Tislatut eri laimennetut juomat ovat kuitenkin edelleen pannassa. Valmistustaparajoite sisällytettiin lakiin kristillisdemokraattien vaatimuksesta.
Rajoitteen virallinen ajatus on, että se suojelisi nuoria ja erityisesti tyttöjä alkoholihaitoilta. Asiantuntijat ovat kuitenkin kumonneet väitteen: Nuoret ovat hintatietoisia, ja käymisteitse valmistetut tuotteet ovat verotuksen vuoksi edullisempia.
Käytännössä rajoite siis syrjii tiettyjä tuotteita ilman selviä hyötyjä. Rajoitteen vaikutusanalyysi on Raition mukaan ollut lähinnä hypoteettinen ja perustunut luuloihin.
Raitio ennustaa, että Suomi tulee joutumaan ensin komission syyniin, ja myöhemmin EU-tuomioistuimeen.
– Keissi on EU-tuomioistuimessa sitten komissio vastaan Suomi ja maamme tulee rikkomuskanteen häviämään, Raitio tiivistää.
Hänen mielestään valmistustaparajoite tulisikin poistaa.
Jos EU-tuomioistuin toteaa valmistustaparajoitteen olevan EU-oikeuden vastainen, vaarana on, että Suomi joutuu korvaamaan panimoille, juomavalmistajille ja muille vahingonkärsijöille korvaukset EU-oikeuden vastaisesta laista.
Vuonna 1991 annetun EU-tuomioistuimen Francovich-ratkaisun mukaan EU-jäsenmaa voi joutua korvausvastuuseen, jos toimijalle aiheutuu vahinkoa EU-oikeuden rikkomisen seurauksena.
– Suomi pelaa tässä nyt aika huonoilla korteilla, Raitio harmittelee.
Komission tarkastelu ja mahdollinen oikeudenkäynti vienee kuitenkin jopa kolme vuotta. Syksyllä alkaa myös uusi lakiuudistus, joka mahdollistaisi 15-prosenttisten juomien myynnin vähittäistavarakaupoissa.
Aivan lähiaikoina tislatut lonkerot siis tuskin ilmestyvät kauppojen hyllyille.