Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Viren tarkastelee Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan Euroopan unionin elvytysrahaston aiheuttamia muutoksia veloissa. Hänen mukaansa olisi mahdollisesti pitänyt sopia tiukemmista pelisäännöistä, jotta velat maksetaan takaisin.
– Vaikka tulonsiirrot ovat aina ongelmallisia, niin tässä tapauksessa arveluttavinta ovat kuitenkin mahdolliset käyttäytymismuutokset. Jos valtioiden veloilta poistetaan riskien hinnoittelu, niin mikä enää ohjaa sijoituksia. Rahapolitiikan nollakorkolinja on jo pitkään vaikuttanut samaan suuntaan. Perinteinen hintamekanismi ei enää toimi. Ja silloin, kun hintamekanismi ei toimi, ei toimi koko talouskaan (taas kerran viitataan Rajajoen itäpuolella tehtyyn kokeiluun), Viren kirjoittaa.
– Pahin skenaario on tietenkin se, että valtion velkojen nollakorkolinja avaa padot entistä holtittomammalle velanotolle. Ja vaikka ei haluaisi maalata pirua seinälle, on pakko kysyä, mikä enää estää valtioita laiminlyömästä velkojen takaisinmaksuja. Sellaisilla maille kuin Kreikka ja Argentiina, joiden ”maine on mennyt”, on kovin vähän hävittävää takaisinmaksujen laiminlyönnistä.
– Ehkä sittenkin olisi pitänyt sopia joistain tiukemmista valtion taloutta koskevista pelisäännöistä, ennen kuin siirretään rahaa tililtä toiselle, Viren toteaa.
Virenin mukaan keskustelussa tulonsiirtojen ohella onkin tärkeää kiinnittää huomiota myös velkojen muutoksiin. Viren tuo kirjoituksensa ohessa esiin graafin, joka esittää Euroopan maiden 10 vuoden obligaatioiden korkoprosentteja.
– Kuva muuten kertoo aika hyvin, mitkä maat kuuluvat (tai ainakin pitäisi kuulua) nuukien maiden joukkoon ja päinvastoin, Viren toteaa.
Nuuka nelikko halusi pienentää avustusten osuutta EU:n elvytysrahastosta neuvoteltaessa. Nelikkoon kuuluivat Tanska, Itävalta, Ruotsi ja Alankomaat, ja myös Suomi läheni neuvotteluissa heidän kantojaan, Verkkouutiset uutisoi aiemmin. Suomella, kuten myös kaikilla nuukan nelikon maista Ruotsia lukuun ottamatta obligaatioiden kymmenen vuoden korkoprosentti on negatiivinen.
Graafissa vertailluista maista nuukaan nelikkoon kuuluviakin maita pienempi korkoprosentti on Saksalla (-0,44) ja myös Luxemburgilla korko on selvästi miinuksen puolella. Lisäksi myös Belgialla ja Latvialla korkoprosentti on hieman nollan alapuolella.
Vastaavasti Virenin mukaan eniten plussan puolella korko on maissa, jotka ovat yhteisvelan suurimmat hyötyjät: Italia, Espanja, Kypros, Malta, Kreikka, Portugali ja ei-euromaat, lukuun ottamatta Tanskaa ja Ruotsia.