Istuva presidentti ja maan islamistien vastavoimana pidetty Joko Widodo on valinnut varapresidenttiehdokkaakseen Kiwi Aminin. Maltillisena pidetty Amin on Indonesian muslimijärjestöjen neuvoston puheenjohtaja ja hänen taustansa on maailman suurimpana pidetyssä muslimijärjestö Nahdlatul Ulamassa (NU).
NU on perinteisesti puolustanut yhteiskunnallista moniarvoisuutta ja vähemmistöuskontojen asemaa saarivaltiossa. Viime vuosina tiukan islamin tulkinnan puolesta kampanjoivien radikaaliryhmien vaikutus on kuitenkin saanut jalansijaa myös osassa NU-järjestöä.
Presidentti Widodolla oli aluksi tarkoitus nimittää toinen kandidaatti varapresidenttiehdokkaakseen. minin nimityksen katsotaan olleen Jokowi-kustumanimellä yleisesti tunnetulta presidentiltä taitava veto radikaaliryhmien vaikutusvallan heikentämiseksi.
Jokowin vastaehdokkaaksi vaalin ratkaisevalle kierrokselle on ennustettu nousevan maan entisen diktaattori Suharton suojatin kenraali Prabowo Subianton, jonka Widodo voitti vuoden 2014 presidentinvaalissa.
Indonesian demokratisoitumiseen osaltaan johtaneita vuoden 1998 opiskelijamielenosoituksia verisesti kukistamaan pyrkinyt kenraali on tehnyt liiton tiukan linjan islamistien kanssa ja aikoo kampanjoida näiden tuella.
Subianto on ilmoittanut, ettei hän Widodon varapresidentti-ilmoituksen jälkeen aio nimetä omaksi varapresidenttiehdokkaakseen uskonnollista johtajaa. Sen sijaan hän sanoo pitävänsä kiinni aiemmin nimittämästään pääkaupunki Jakartan varakuvernööri Sandiaga Unosta. Uno on monimiljardööri, jonka uskotaan tukevan Subianton vaalikampanjaa usean sadan miljoonan euron arvosta.
Indonesian 250 miljoonasta asukkaasta vajaa 90 prosenttia on muslimeja. Vain selvä vähemmistö väestöstä on vaaleissa kannattanut islamilaisen valtion luomista ja perinteisesti Indonesiassa on voinut harjoittaa myös kristillisiä uskontoja, buddhalaisuutta, hindulaisuutta ja konfutsealaisuutta. Niiden ohella esimerkiksi Borneolla ja Papualla on harjoitettu myös luonnonuskontoja.
Viime vuonna maan perustuslakituomioistuin linjasi. että kaikki muut uskonnot ja uskonnottomuudet pitäisi hyväksyä omaksi lailliseksi kategoriakseen. Tämä oli tärkeä päätös, sillä tähän asti esimerkiksi ateisteiksi, juutalaisiksi tai bahailaisiksi tunnustautuneet ovat olleet vailla lainsuojaa ja täysiä kansalaisoikeuksia.
Viime vuosina ääri-islamilaiset ryhmät ovat kuitenkin tulleet yhä näkyvämmin kaduille ja järjestäneet mielenilmauksiaan. Ne onnistuivat järjestämään Jakartan aiemmalle kristitylle kuvernöörille vankeustuomion jumalanpilkasta ja ryhmillä on ollut myös omia mafiamaisia katupartioitaan, jotka ovat keränneet esimerkiksi yökerhojen omistajilta suojelurahaa.
Indonesiassa moniarvoisuutta ja demokratiaa puolustava SETARA-instituutti tilastoi viime vuonna 201 vähemmistöuskontoja vastaan tehtyä väkivaltaista hyökkäystä.
Ääriliikehdintään kyllästyneet ovat ryhtyneet vastaiskuihin. Kuluneen vuoden aikana maassa on järjestetty monia moniarvoisuutta ja naisten oikeuksia puolustavia ja ääri-islamia vastustavia mielenilmauksia. Indonesian islamistien oppeihin on kuulunut myös naisten oikeuksien rajoittaminen ja hyökkäykset seksityöntekijöitä vastaan.
Muslimienemmistöisen maan tunnetuin naisten oikeuksia puolustava järjestö Kalyanamitra on arvostellut näitä pyrkimyksiä ja puolustanut näkyvästi myös seksityöntekijöiden oikeuksia ja ihmisarvoa.