Suomen Telemarkkinointiliiton Kilpi-sovellukseen tulee päivittäin ilmoituksia erilaisista huijausviesteistä pankkien nimissä. Kilpi-sovelluksen on ladannut jo yli 120 000 suomalaista, joten sen tietokanta antaa laajan kuvan siitä, miten suomalaisia yritetään huijata tällä hetkellä.
Danske Bankin nimissä liikkuu parhaillaan paljon huijausviestejä. Yksi yleisimmistä viesteistä kuuluu: ”Palveluidemme sujuvan käytön varmistamiseksi olemme päivittäneet järjestelmiämme. Pyydämme sinua vahvistamaan tilitietosi napsauttamalla alla olevaa painiketta.”
Tällaiset viestit näyttävät usein vakuuttavilta mukaillen pankin omien viestien ilmettä, ja niissä oleva linkki voi johtaa aidon näköiselle sivulle, joka kalastelee vastaanottajan pankkitietoja.
Huijaukset eivät rajoitu vain Danske Bankiin, vaan myös muiden pankkien ja viranomaisten nimissä esiintyviä viestejä on liikkeellä runsaasti. Viestit vetoavat usein kiireeseen ja uhkaavat palvelun käytön estämisellä, jotta vastaanottaja klikkaisi linkkiä kiireellisesti ja epäröimättä.
Spoofing-huijaukset yleistyvät
Yksi huolestuttava kehitys on niin kutsutut spoofing-huijaukset, joissa huijausviesti näyttää tulevan aidosta sähköpostiosoitteesta.
Kilpeen on ilmoitettu esimerkiksi viesteistä, jotka näyttävät tulleen osoitteesta [email protected], joka on Microsoftin oikea tukiosoite. Näitä on käytetty muun muassa Tokmannin, S-ryhmän ja teleoperaattoreiden nimissä tehtyihin huijauksiin.
– Varsinkin pankkien ja viranomaisten nimissä tapahtuva huijaaminen on valitettavan yleistä ja kehittyy koko ajan vaikeammin tunnistettavaksi. Kun viesti näyttää tulevan aidosta osoitteesta, se menee monella suoraan samaan ketjuun aiempien oikeiden viestien kanssa. Tämä tekee huijauksesta erityisen uskottavan, toteaa Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n perustaja Arto Isokoski.
Kilpi-sovelluksen kautta on tullut myös paljon ilmoituksia Ajovarman nimissä lähetetyistä huijauksista. Näissä viesteissä vastaanottajaa kehotetaan maksamaan sakko, varaamaan katsastusaika tai seuraamaan pakettia.
Kaikkien viestien takana on sama tavoite: saada käyttäjä klikkaamaan linkkiä ja syöttämään tietoja huijareille.
Samalla myös ulkomailta tulevien huijauspuheluiden määrä on kasvanut merkittävästi. Etenkin Norjasta (+47), Saksasta (+49) ja Puolasta (+48) tehdään tällä hetkellä paljon huijauspuheluita. Myös Virosta (+372), Brasiliasta (+55), Irakista (+964), Ruotsista (+46), Iso-Britanniasta (+44) ja Itävallasta (+43) on raportoitu viime aikoina paljon huijaustoimintaa.
Kaikki tiedotteessa mainitut huijaukset on havaittu käyttäjien tekemien ilmoitusten avulla Kilpi-sovelluksessa. Sovellus perustuu reaaliaikaiseen, käyttäjien joukkoistamaan tietokantaan, joka tunnistaa huijauspuhelut, -tekstiviestit ja -sähköpostit jo ennen kuin ne tavoittavat käyttäjän. Tämä tekee Kilvestä erittäin tehokkaan työkalun arkisen digiturvallisuuden tueksi.
Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n kehittämä Kilpi-sovellus on saatavilla Google Playstä ja App Storesta.
