Heinonen kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko hallitus valmis käynnistämään selvityksen kesäajasta luopumiseksi.
Suomi siirtyy kesäaikaan aina maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuu kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
Suomi otti kesäajan käyttöön vuonna 1981. Muutosta perusteltiin energian säästöllä kun auringonvalo riittää myöhempään sekä aikaeron säilyvyydellä tärkeimpiin kauppakumppaneihin.
”Nykyisin työelämä toimii 24/7-periaatteella, ja niin sanotulla virastotyöajalla ei ole enää suurta merkitystä digitalisoituneessa globaalissa tietoyhteiskunnassamme”, Heinonen kirjoittaa kirjallisen kysymyksensä perusteluissa.
Heinonen perustelee ehdotustaan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksellä. Sen mukaan kesäaikaan siirtyminen häiritsee ihmisten yöunta tekemällä siitä katkonaista sekä kevyempää. Tämä vaikuttaa samalla vireystasoon sekä työtehtävien suorittamiseen.
Kansanedustajan mukaan tutkimuksissa on myös esimerkiksi havaittu, että esimerkiksi sydäninfarktien määrä lisääntyy aina keväisin ja syksyisin kelloja siirrettäessä.
”Kellojen siirtämisestä aiheutuu myös paljon vaivaa ja sekaannuksia, ja lisäksi se kuormittaa yhteiskuntaa sekä yksilöä”, Heinonen sanoo.
Hän huomauttaa myös, että kesäaikaan siirtyminen on ongelma myös eläinten parissa, erityisesti maatalousaloilla.
”Eläimet eivät yleensä omaksu kesäaikaa, vaikka ympäröivä yhteiskunta muuttaisi elämänrytmiään. Tuotantoeläimien rytmiä pyritään tiloilla muuttamaan porrastetusti, mutta tästäkin huolimatta ajan muutos voi olla liian suuri rasitus. Tiettyihin ruokinta- ja lypsyaikatauluihin tottuneet eläimet kärsivät kesäaikaan siirtymisestä, ja muutos on havaittavissa esimerkiksi maitotuotoksen laskuna ja stressitason nousuna”, Heinonen kirjoittaa.