Viro on kertonut kantavansa vastuunsa pakolaisten sijoittamisessa, mutta suosinut vapaaehtoisuuden periaatetta. Syyskuussa maa kuitenkin ilmoitti valmiudestaan osallistua pakolaisten uudelleensijoittamiseen.
– Kyse on unionin sisäisestä solidaarisuudesta. Me haluamme nähdä vahvan EU:n, ja se edellyttää jäsenmaiden keskinäistä yhteisymmärrystä, Viron ulkoministeri Marina Kaljurand sanoo Nykypäivän ja Verkkouutisten haastattelussa.
Viro on nyt varautunut ottamaan vastaan runsaat 500 turvapaikanhakijaa. Kansalaiskeskustelusta välittyvät ennakkoluulot ja uhkakuvat ovat usein vielä kärjistyneempiä kuin Suomenlahden pohjoispuolella. Maa ei ole aiemmin ottanut lainkaan vastaan kiintiöpakolaisia. Turvapaikanhakijoita on ollut vain joitakin kymmeniä vuodessa.
Nyt pelissä on paljon tunnetta. Eräs virolaispoliitikko muistuttaa kymmenientuhansien virolaisten paenneen maasta toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Omakohtaista kokemusta elämästä pakolaisena on siis monessa perheessä kertynyt usean sukupolven verran.
Kommunistivallan vuosikymmeninä Viroon siirrettiin runsaasti väestöä Venäjältä ja muista neuvostotasavalloista. Virolaisten näkökulmasta tämä merkitsi eksistentiaalista uhkaa: pelko oman kansallisen olemassaolon ja identiteetin menettämisestä oli todellinen. Muualla tehdyt päätökset maahanmuuttajakiintiöistä ovat osin siksi edelleen niin herkkä aihe. Tämä tiedostetaan myös ulkoministeriössä.
– Haluamme saapuvien pakolaisten ymmärtävän, millaiseen maahan he ovat tulossa. Toivomme heidän integroituvan yhteiskuntaamme mahdollisimman kitkattomasti, löytävän itselleen töitä ja lapsilleen koulu- tai päiväkotipaikan. Sopeutuminen uuteen tilanteeseen ottaa aikansa niin heiltä kuin myös meiltä virolaisilta, Kaljurand sanoo.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA.