Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki kommentoi Uudelle Suomelle kauppakamarin uutta talouskatsausta, jossa tarkastellaan maailmantalouden epävarmuuden talousvaikutuksia Suomessa ja ulkomailla. Kotamäki pitää mielenkiintoisena Suomen talouspolitiikan epävarmuusindeksiä, joka on laadittu nyt Suomelle ensimmäistä kertaa.
– Kaikki epävarmuuden indikaattorit viittaavat tällä hetkellä samaan suuntaan, mutta hieman eri tavoin ja painotuksin. Mielenkiintoinen uusi näkökulma on ensimmäistä kertaa ikinä Suomelle muodostettu talouspolitiikan epävarmuusindeksi, Kotamäki toteaa.
– Se näyttäisi korreloivan vahvasti globaalin epävarmuusindeksin kanssa, mutta hieman eritahtisesti. Suomispesifit epävarmuuden lähteen vaikuttavat nopeasti, kun taas globaali epävarmuus hiipii Suomeen viiveellä.
Positiivista talouskasvua koronakriisin jälkeen voitaisiin odottaa ensi vuoden toisella neljänneksellä. Tämän ehtona on, että elpyminen tapahtuisi samalla nopeudella kuin finanssikriisin jälkeen.
– Bruttokansantuotteen tiputus voisi tällöin jäädä noin kuuteen prosenttiin. Arvio olisi samassa linjassa esimerkiksi valtiovarainministeriön, Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston tekemien talousennusteiden kanssa, Kotamäki sanoo.
Maailmantalouden epävarmuutta on Keskuskauppakamarin talouskatsauksessa arvioitu maailmankaupan laskun, rahoitusmarkkinoiden heilahtelun, kuluttajien luottamuksen, lehtitietoihin perustuvan epävarmuusindeksin sekä kauppakamarien kyselyiden avulla.