Suomi muistuttaa sosiaaliturvan rakenteeltaan hyvin paljon Ruotsia. Monet Suomessa käytössä olevat sosiaaliturvan etuudet on aikanaan kopioitu naapurimaasta.
Verkkouutiset vertaili Suomen ja Ruotsin sosiaaliturvajärjestelmiä ja kysyi asiantuntijakommenttia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Jussi Tervolalta.
Tervola on ollut kirjoittamassa Saija Iivosen ja Joonas Ollonqvistin kanssa vuonna 2022 julkaistua työpaperia Kansainvälinen vertailu perus- ja vähimmäisetuuksista, joka on tuorein saatavilla oleva selvitys Suomen ja tärkeimpien vertailumaiden sosiaaliturvajärjestelmistä.
Suomessa sosiaaliturvaetuudet jaotellaan usein vähimmäis-, perus- ja ansioturvaan sekä niitä täydentäviin kustannuksia korvaaviin etuuksiin kuten asumistukiin.
Vähimmäisturvalla viitataan viimesijaiseen vähimmäistoimeentulon takaavaan taloudelliseen tukeen. Perusturvaetuuksilla tarkoitetaan elämäntilannekohtaisia tasasuuruisia etuuksia vähimmäisturvan ja ansiosidonnaisten etuuksien välimaastossa.
Vaikka Ruotsi onkin lähin kansainvälinen vertailumaa Suomen sosiaaliturvaan, erojakin maiden väliltä löytyy, muistuttaa Tervola.
– Ruotsissa on yleisesti parempitasoinen ansiosidonnainen turva. Suomessa on poikkeuksellisen kattavat perusturvaetuudet: jos on vain vähän työhistoriaa, Suomessa saa esimerkiksi työmarkkinatukea, kun Ruotsissa vastaava tuki on rajatumpi, Tervola kuvailee tärkeimpiä rakenteellisia eroja maiden välillä.
Toimeentulotuki
Suomessa on käytössä perustoimeentulotuki, jonka toimeenpanee valtakunnallinen toimija Kela. Ruotsissa vastaavan etuuden toimeenpano on edelleen kunnilla ja siihen liittyy paljon kuntien omaa harkintaa.
– Ruotsissa kunnilla on edelleen paljon päätäntävaltaa siinä, kuinka paljon tukea annetaan. Taustalla on valtakunnallinen ohjeistus, joka on yleisellä tasolla aika samanlainen Suomessa ja Ruotsissa, mutta Ruotsissa on enemmän harkintaa. Vertailun mukaan Suomessa toimeentulotuki on tasoltaan hieman anteliaampi kuin Ruotsissa, tutkimuspäällikkö kertoo.
Tervolan mukaan pitkäaikainen toimeentulotuen saanti on ollut tilastojen mukaan hieman yleisempää Ruotsissa kuin Suomessa. Yleisesti ottaen Suomessa on selkeästi enemmän toimeentulotuen saajia suhteessa väestömäärään.
– Kummankin maan lainsäädännössä sanotaan, että toimeentulotuen perusosalla pitäisi kattaa tietyt menot, esimerkiksi ruoka- ja vaatemenot. Olemme vertailleet perusosan riittävyyttä suhteessa sen kattamaan kulutuskoriin. Analyysissa näkyy selkeästi, että Ruotsin tuki on riittämättömämpi siihen kulutuskoriin, jonka tuen pitäisi kattaa, Tervola huomauttaa.
Asumistuki
Asumistuessa Suomella ja Ruotsilla on tällä hetkellä varsin merkittäviä eroja. Ruotsissa ei ole yleistä asumistukea, joka kattaisi kaikki työikäiset. Ruotsissa työikäisten asumistuet on keskitetty kolmelle ryhmälle: alle 29-vuotiaille, lapsiperheille ja työkyvyttömille.
– Eli jos olet 35-vuotias pitkäaikaistyötön, et ole Ruotsissa oikeutettu asumistukeen, mutta asumismenoja voidaan tässä tapauksessa korvata toimeentulotuesta, jos kotitaloudella ei ole varallisuutta. Asumistuki on siis Ruotsissa paljon rajatumpi tietyille ryhmille, Tervola havainnollistaa.
Työttömyysturva
Suomessa ja Ruotsissa on käytössä sekä ansiosidonnainen työttömyysturva että tasasuuruinen perusturva.
Ruotsissa ansiosidonnainen työttömyysturva on tasoltaan hieman korkeampi, eli korvausaste edeltävästä palkasta on suurempi. Suomessa puolestaan perusturva on vahvempi.
Lapsen syntymä
Ruotsissa ja Suomessa vanhempainpäivärahat jakautuvat puoliksi kahdelle vanhemmalle, joista osa on toiselle vanhemmalle siirrettävissä.
Suomessa vähimmäismääräinen vanhempainpäivärahan bruttomäärä oli vuonna 2022 tehdyn tutkimuksen mukaan vertailumaiden suurin.
Työkyvyttömyys
Suomessa työkyvyttömän perusturva koostuu takuueläkkeestä ja kansaneläkkeestä, joita maksetaan, jos työnteosta karttunut työeläke on jäänyt pieneksi tai jos sitä ei ole kertynyt ollenkaan.
Suomessa työkyvyttömyyseläkkeessä on edelleen lapsikorotus ja työkyvyttömyyseläkkeen alaikäraja (kansaneläke) on nykyään 18 vuotta.
Esimerkiksi Ruotsissa työkyvyttömyysetuuksia saa lähtökohtaisesti vain pysyväksi katsottuun työkyvyttömyyteen.
Suomessa enemmän tukien saajia
Suomessa on toimeentulotuen saajia kaksinkertaisesti Ruotsiin verrattuna. Tervolan mukaan tähän on ainakin kaksi syytä. Lainsäädännöllisten erojen takia Suomessa suurempi määrä ihmisiä on oikeutettu toimeentulotukeen.
– Tuen perusosa on Suomessa korkeampi ja käytössä on ollut myös suojaosa, eli hakija voi ansaita tietyn määrän työtuloja. Ruotsissa suojaosa on saatavilla vasta sitten, kun on saanut toimeentulotukea kuusi kuukautta, Tervola kertoo.
Toinen keskeinen syy on hänen mukaansa laskennallinen alikäyttö: Ruotsissa on paljon yleisempää, että tukeen laskennallisesti oikeutettu henkilö ei ole oikeasti tukea saanut. Alikäyttö tarkoittaa sitä, että henkilö on oikeutettu tukeen muttei jostain syystä hae tukea.
– Se voi heijastaa sitä, että Ruotsissa tuen saatavuus on heikommalla tasolla. Taustalla voi olla myös kunnissa tehtävä tarveharkinta ja se, että Ruotsissa on enemmän vastikkeellisuutta ja sanktiointia, Tervola huomauttaa.
Aivan tarkkaa syytä Ruotsin tukien suuremmalle alikäytölle ei tunneta. Tutkijoiden vuonna 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan esimerkiksi toimeentulotuen laskennallinen alikäyttö on Suomessa noin 30 prosenttia, kun Ruotsissa se on 50 prosenttia.
Tukien alikäytön syyt
Tervola kertoo, että tukien alikäytölle on yleensä kolme syytä. Ensinnäkin ihmiset eivät aina tiedä olevansa oikeutettuja tukeen tai eivät tiedä tuen olemassaolosta. Toiseksi ihminen voi ajatella, että tuen hakemisesta koituu liikaa vaivaa varsinkin, jos potentiaalinen saatava tuki on pieni. Tukien hakemiseen voi liittyä myös häpeää, jos tukea pitää mennä hakemaan esimerkiksi paikan päälle toimistoon.
Suomessa Kelan maksamien etuuksien edellytyksenä on yleensä, että henkilöllä on oleskelulupa ja kotikunta Suomessa. Turvapaikanhakija ei ole oikeutettu Kelan etuuksiin, ennen kuin hän saa myönteisen turvapaikkapäätöksen, oleskeluluvan ja hänelle myönnetään kotikunta.
Suomessa Kela jakaa toimeentulotuen ja monet muutkin etuudet. Tuen saaminen samalta luukulta voi helpottaa tuensaajia, kun taas Ruotsissa joudutaan käymään useammalla luukulla: osan tuesta voi hakea Ruotsin Kelaa vastaavasta organisaatiosta (Försäkringskassan) ja osa pitää hakea kotikunnalta.
– Suomessa henkilö saa usein samaan aikaan työmarkkinatukea, asumistukea ja toimeentulotukea, kun taas Ruotsissa useamman tuen samanaikainen saaminen on harvinaisempaa, Tervola huomauttaa.
Onko Suomen sosiaaliturva liian antelias ja onko se jonkinlainen vetovoimatekijä maahantulolle?
– Yleisesti ottaen Suomen sosiaaliturvan taso on Euroopan maiden vertailussa keskitasoa tai hieman keskitasoa korkeampi, ei kuitenkaan poikkeuksellisen korkealla tasolla. Suomessa erityisesti tukien kattavuus, eli se kuka tukiin on oikeutettu, on yleisesti parempi kuin monessa muussa maassa, Tervola tiivistää.
OIKAISU 6.10.2025 klo 13.15: Taulukoihin tehty muutama korjaus ja täydennys. Toimeentulotuen toimeenpanevat instituutiot ovat Kela ja hyvinvointialueet. Asumistuen kohderyhmänä ovat kaikki muut paitsi eläkkeensaajat ja opiskelijat, sillä opiskelijat siirtyivät elokuusta 2025 alkaen opintotuen asumislisän piiriin. Asumistuen enimmäiskorvausaste on nykyään 70% ja tulovähenemisaste 35%.