Suomen Pankin pääjohtaja, keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn sanoo Verkkouutisten Sanna Ukkola Showssa, että Venäjän demokratiakehityksen mureneminen ja ”isovenäläisen imperialismin paluu” oli nähtävissä jo vuonna 1994.
– Esitin sitä, että arvioitaisiin Nato-jäsenyyden etuja ja haittoja, niin kuin oltiin juuri tehty Euroopan unionin jäsenyyden osalta, Olli Rehn sanoo.
Rehn kuitenkin kirjoitti Suomen Kuvalehdessä helmikuussa 1997, että ”Nato-jäsenyys loisi illuusion olemattomista turvallisuustakuista ja heijastuisi kielteisesti Pohjois-Euroopan turvallisuuteen”.
Hänen mukaansa lausunto liittyi Naton itälaajenemiseen.
– Ja silloin monet kyseenalaistivat Naton turvatakuiden merkitystä myöskin. Silloin puhuttiin jopa Venäjän Nato-jäsenyydestä tietyssä vaiheessa. Ja venäläiset itsekin puhuivat tällaisesta vaihtoehdosta, Rehn toteaa.
Presidenttiehdokkaan mukaan tilanne oli tuolloin toinen.
– Se oli kuoppa Naton kehityksessä, kun Nato oli suuntautumassa kriisinhallintaan ja jättämässä perinteistä alueellisen turvallisuuden huolehtimista vähemmälle. Halusin silloin muistuttaa siitä, ettei se ole mikään taivasten valtakunta, vaan meidän täytyy pitää huoli kansallisesta puolustuskyvystä kaikissa tilanteissa.