Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan katse euroalueella suunnattava seuraavaksi rahaliiton vahvistamiseen ja sen häiriöttömän toiminnan varmistamiseen.
– Ennen muuta tarvitsemme rahaliiton, joka lunastaa kansalaisille annetun lupauksen rahataloudellisesta vakaudesta, kestävästä kasvusta ja paremmasta työllisyydestä, Rehn kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan.
Euroopan rahaliitto täyttää 20 vuotta. Rehnin mukaan tärkein opetus tänä aikana on ollut, kuinka olennainen rahoitusmarkkinoiden vakaus on reaalitalouden ja työllisyyden kannalta.
– Tältä osin euro syntyi keskeneräisenä. Vasta finanssikriisi käynnisti pankkiunioniksi kutsutut uudistukset, kuten yhteisen pankkivalvonnan ja yhteisen kriisinratkaisujärjestelmän perustamisen, Olli Rehn kirjoittaa.
Euroopan pankkijärjestelmä on Rehnin mukaan paljon vahvempi ja turvallisempi kuin 20 vuotta sitten. Pankkiunionissa on hänen mukaansa kuitenkin vielä tehtävää, sillä esimerkiksi yhteinen talletussuoja yhä puuttuu.
– Suomen ja koko Pohjolan kannalta olisi hyödyksi, jos kaikki Pohjoismaat – joiden kanssa Suomen pankkisektori on pitkälle yhdentynyt – voisivat liittyä euroalueen pankkiunionin rakenteisiin, kuten pankkivalvontaan ja kriisinratkaisujärjestelmään.
Huomio euroalueella on Rehnin mukaan suuntautunut ”syystäkin” julkisen talouksien kestävyyteen, kun viime vuosien vahva talouskasvu on tällä hetkellä hidastumassa. Paineet ovat hänen mukaansa nyt suurimmat Italiassa ja Ranskassa.
– Pitkän päälle EU:n finanssipolitiikan sääntöjä pitäisi uudistaa kansallista omistajuutta korostavaan ja suhdanteiden kärjistämistä ehkäisevään suuntaan.
– Euromaita jakavia vastakkainasetteluja olisi hyvä purkaa. Samalla tulee parantaa Euroopan vakausmekanismin kykyä ehkäistä kriisiajoilta tuttuja valtionlainamarkkinoiden häiriöitä, jotka voivat vaarantaa myös kestävällä pohjalla olevien maiden rahoituksen, Olli Rehn kirjoittaa.