Maan sisällissota lopetettiin vuonna 2006 ja pitkän vääntämisen jälkeen maahan hyväksyttiin uusi perustuslaki kaksi vuotta sitten. Nepalissa elettiin lähes kahdeksan vuotta väliaikaisen perustuslain turvin ja sitä ennen maata runteli sota kymmenen vuotta ajan.
Lain voimaantulon odotetaan vähentävän vaaleihin perinteisesti liittynyttä väkivaltaa, vaikka erityisesti etnisiä vähemmistöryhmiä edustavat puolueet syyttävät, ettei perustuslaki riittävällä tavalla turvaa heidän oikeuksiaan.
Lain kritisoitiin myös polkevan naisten oikeuksia esimerkiksi kansalaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Lain puolesta äänesti 507 perustuslakia säätävän kokouksen 598 jäsenestä. Perustuslaissa Nepal julistetaan demokraattiseksi, monipuoluejärjestelmän omaavaksi liittovaltioksi, joka on jaettu seitsemään osavaltioon.
Nepalissa keskeistä valtaa käyttävät kolme suurinta puoluetta, Kongressipuolue, maolaiset ja kommunistit. Nykyistä Kongressipuolueen ja kommunistien hallitusta johtaa Kongressipuoluetta edustava pääministeri Sher Bhadur Deuba. Maolaiset ovat oppositiossa, joskin kommunistipuolue kutsuu itseään myös keskustamaolaiseksi.
Puolueiden nimet kertovat enemmän Nepalin historiasta kuin nykyisestä politiikasta, sillä länsimaisesta näkökulmasta katsottuna puolueiden vasemmistolaisuus on korkeintaan sosialidemokraattista.
Puolueista maolaiset ja kommunistit ovat vaaleja varten ensi kertaa muodostaneet vasemmistoliittouman, jonka kestävyyttä moni epäilee. Yksittäisissä vaalipiireissä monet näiden puolueiden näkyvät poliitikot ovat asettuneet itsenäisiksi ehdokkaiksi. He eivät ole voineet hyväksyä sitä, että liittouman nimissä oma puolue tukeekin vaalipiirissä toisen puolueen ehdokasta.
Sotarikokset selvittämättä
Puolueiden johtajien yhteistyötä rasittavat myös vanhat riidat jo vuonna 2006 päättyneen sisällissodan ajoilta, jolloin maolaiset muodostivat kuningasvaltaa vastustaneen sissiliikkeen. Lopulta valtapuolueet päättivät yhdessä monarkian kumoamisesta.
Yksi isoista kiistakysymyksistä Nepalin politiikassa on edelleen sisällissodan aikaisten sotarikosten selvittäminen. Nepalin armeija ja maolaispuolue ovat olleet haluttomia sellaiseen prosessiin, joka täyttäisi kansainväliset oikeusstandardit.
Tämän uskotaan olevan yksi syy siihen, että maolaispuolueen johtajat ovat valmiita lähtemään heikommaksi osapuoleksi vasemmistoliittoumaan, jonka he uskovat suojelevan heitä mahdollisilta tulevilta syytteiltä. Keväällä pidettyjen paikallisvaalien ja ennusteiden perusteella vasemmistoliittouma on niskan päällä ja voi saada parlamenttiin enemmistön.
Kongressin pääministeri Deuba kuitenkin jaksaa uskoa puolueensa voittoon ja sanoo vaalipuheissaan, että Kongressipuolueen pitää voittaa, jotta demokratia saadaan vakiinnutettua Nepaliin. Hänen mukaansa Kongressi on paras puolue takaamaan ihmisoikeudet, lehdistön vapauden ja yksilölliset oikeudet.
Vasemmistopuolueet taas sanovat heidän voittonsa mahdollistavan Nepalissa sosiaalisesti oikeudenmukaisen kehityksen. Kaikkien valtapuolueiden johtajia pidetään Nepalin ylempien kastien miehinä, joihin kohdistuu myös korruptiosyytöksiä.
Nepalissa kansantuote on asukasta kohden noin 800 euroa. Kansantuote koostuu pääasiassa maataloudesta, palveluista ja teollisuudesta. Työvoimasta noin 70 prosenttia työskentelee maataloudessa.
Maa on onnistunut vähentämään köyhyyttä ja lapsikuolleisuutta huomattavasti sisällissodan jälkeen, mutta työttömyys ja alityöllisyys koskee yli 40 prosenttia työikäisestä väestöstä. Monet ovatkin lähteneet siirtotyöläisiksi muun muassa Intiaan, Qatariin, Yhdysvaltoihin, Australiaan, Thaimaahan, Japaniin ja Saudi-Arabiaan.
Suomi ja suomalaiset järjestöt ovat tukeneet Nepalissa esimerkiksi demokratisoitumista, koulutusta, vesihuoltoa ja kastittomien köyhien aseman parantamista.
