Maanantaina se viimein alkoi. Venäjä lähetti joukkojaan Itä-Ukrainaan “turvaamaan rauhaa”, eli käytännössä miehittämään Ukrainalle kuuluvia Luhanskin ja Donetskin alueita.
Venäjä on jo useamman vuoden ajan tukenut alueita hallussaan pitäviä kapinallisia, mutta nyt presidentti Vladimir Putinin ei tarvitse enää teeskennellä.
Nähtäväksi jää, kuinka suuren osan Ukrainasta Venäjä aikoo vielä vallata osaksi etupiiriään.
Maanantaina pitämässään puheessa Putin myös kyseenalaisti koko Ukrainan suvereniteetin ja piti maan itsenäisyyttä virheenä, joka alkoi vallankumouksen jälkeen vuonna 1917.
Näin Suomesta käsin kuunneltuna puhe järkytti. Samoilla perusteilla Putin voisi myöhemmin oikeuttaa erilaiset sotilaalliset toimet myös Suomessa.
Tästä venäläisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on historiallinen osa Venäjää, ja maan itsenäistyminen vuonna 1917 vain bolsevikkien tekemä virhe.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen ohjelmassa todetaan, että Suomella on mahdollisuus hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä ja että näitä “ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.”
Nyt olisi korkea aika tarkastella näitä ratkaisuja, sillä kansainvälinen turvallisuusympäristö näyttää tänään Euroopassa hyvin erilaiselta kuin eilen.
Suomen niin sanottu Nato-optio ei ole voimassa ikuisesti.
LUE MYÖS:
Petteri Orpo: On rakennettava polkua Nato-jäsenyyteen
