Tanska vaikuttaa muodostavan liittolaisineen jonkinlaista ansalanka- eli tripwire-osastoa Grönlantiin.
Niin absurdilta kuin se kuulostaakin, näin pyritään mahdollisesti vastaamaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, joka on vaatinut toistuvasti turvallisuushuoliin vedoten Grönlantia Yhdysvaltain hallintaan.
Toisin sanoen eurooppalaiset Nato-maat saattavat varautua Grönlantiin lähetettävillä sotilaillaan liittokunnan sisältä kumpuavaan uhkaan, mikä on osaltaan ennenkuulumatonta.
Samalla halutaan viestiä yleisesti eurooppalaisten Nato-maiden halua ja kykyä vahvistaa arktisen alueen turvallisuutta sekä osoittaa amerikkalaisille, että suuriin turvallisuushuoliin ei ole syytä.
Grönlannin hallitus ja Tanskan puolustusministeriö ovat päättäneet jatkaa Tanskan asevoimien harjoituskokonaisuutta Grönlannissa tiiviissä yhteistyössä Nato-liittolaisten kanssa.
Muun muassa Ruotsi, Norja, Saksa, Hollanti, Ranska ja Britannia ovat ilmoittaneet lähettävänsä Grönlantiin sotilaita. Alkuvaiheessa tarkoituksena on valmistella mahdollisen isomman joukon saapumista. Suomi lähettää Tanskan pyynnöstä kaksi yhteysupseeria Grönlantiin tutustumaan harjoitustoiminnan mahdollisuuksiin.
Siten Nato-maiden sotilaat voisivat toimia tietynlaisena liittokunnan sisäisenä ansalanka-osastona, jonka tehtävänä olisi luoda muodollinen pidäke ja pelotevaikutus sen varalta, että Donald Trump ei peräänny vaatimuksissaan.
Trumpin mukaan Grönlannin pitää olla Yhdysvaltain hallinnassa, jotta arktista aluetta voidaan suojella nykyistä paremmin Venäjältä ja Kiinalta. Asevoimien käyttöä ei ole suljettu pois. Puheissa on esiintynyt myös tavoite siitä, että Yhdysvallat pääsisi kiinni Grönlannin kriittisiin mineraaleihin.
On kuitenkin todettava, että Trumpin puheista huolimatta Yhdysvaltojen sotilaallisten toimien kohdistaminen Grönlantia kohtaan vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä poliittisten kustannusten ja seurausten vuoksi.
Amerikkalaisten taloudelliset- ja turvallisuushuolet on mahdollista tyynnyttää jo olemassa olevien ja uusien sopimusten avulla. Sotilaallinen operoiminen Grönlannissa on myös haastavaa sään ja satamien tilan vuoksi. Lisäksi yli 80 prosenttia Grönlannin pinta-alasta on paksun jään peitossa.
Kovan retoriikan jatkumo
Trumpin Grönlanti-puheissa on todennäköisesti ennemminkin kyse jatkumosta hänen toisen presidenttikautensa alun kovaan retoriikkaan liittyen Nato-maiden taakanjakoon ja Euroopan kovisteluun Ukrainan tulitaukoneuvotteluissa. Tämän vuoksi jotkin tahot ovat kyseenalaistaneet USA:n sitoutumisen Euroopan puolustukseen ja Natoon.
Tosiasiassa Yhdysvallat on edelleen sitoutunut Natoon, koska se palvelee maan intressejä. Yhdysvallat huolehtii strategisesta pelotteesta ja ydinpelotteesta ja on tarpeen mukaan valmis vahventamaan Euroopan puolustusta. Amerikkalaiset kuitenkin katsovat, että eurooppalaisten täytyy ottaa ensisijainen vastuu tavanomaisesta aseellisesta Euroopan puolustamisesta. Kovat Grönlanti-puheet liittynevät siis ainakin osittain tähän.
Asiassa on myös edistytty. Naton Haagin huippukokouksessa päätettiin, että tavoitteena on nostaa sotilaallisiin ydinkyvykkyyksiin käytettävät menot 3,5 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2035 mennessä. Näillä puolustusmenoilla jäsenmaiden katsotaan selviävän liittokunnan suorituskykytavoitteista.
Vaikka juuri nyt Grönlanti on julkisen seurannan keskipisteenä, on syytä siirtää katse takaisin isoon kuvaan ja pääuhkaan – Venäjään ja sen käymään raakaan hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Grönlanti-kiista häiritsee Naton toimintaa. Liittokunnan päätehtävänä on luoda pelote ja puolustautua Venäjää vastaan. Sisäinen erimielisyys Tanskan suvereniteetista heikentää jäsenmaiden yhteistä puolustusta ja pelotetta. Tällä tavalla pelataan ainoastaan Kremlin pussiin.
Siksi olisi sangen suotavaa, että kiistaan löytyisi neuvoteltu ratkaisu ja Nato pääsisi jatkamaan rauhassa päivittäistä työtään jäsenmaiden turvallisuuden tehostamiseksi.
Tähän liittyy Ukrainan vahvan tukemisen jatkaminen tulitauko- ja rauhanneuvotteluissa. Ukraina tarvitsee myös vahvaa sotilaallista ja taloudellista tukea. Yhtenä uhkakuvana on se, että Trump hallintoineen koplaa rauhanneuvottelut ja Grönlannin hallintaan liittyvät vaatimukset toisiinsa.
Tällöin eurooppalaiset voisivat joutua tyytymään esimerkiksi vähemmän reiluun rauhaan Ukrainassa, jos amerikkalaiset keventäisivät Grönlanti-retoriikaansa.
Toisaalta Yhdysvallat voisi lisätä tukeaan Ukrainassa vastineeksi vapaammille käsille Grönlannissa. Tässä tapauksessa Tanska joutuisi eristetyksi, koska muiden liittolaisten olisi valittava Grönlannin ja Ukrainan välillä.
Oli miten oli, tulevat viikot antavat lisää osviittaa siitä, miten kokonaistilanne etenee. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että Trumpia ei kannata aliarvioida ja hänen puheensa pitää ottaa tosissaan.