Deepfake eli suomennettuna syväväärennös tarkoittaa teknologiaa, jossa erilaisia tekniikoita yhdistämällä esimerkiksi videolla näkyvä todellinen hahmo saadaan sanomaan ja tekemään asioita, joita hän ei ole todellisuudessa koskaan tehnyt.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan esimerkiksi rikolliset hyödyntävät deepfake-teknologiaa erilaisissa huijauksissa. Lisäksi deepfake-sisällön avulla voidaan pyrkiä romuttamaan jonkin henkilön mainetta tai luotettavuutta. Teknologiaa voidaan käyttää myös häirinnän välineenä tai informaatiovaikuttamisessa, kuten disinformaation levittämisessä.
– Jo nykyisillä tekniikoilla tarvitaan kohdehenkilöstä vain lyhyt ääni tai videonäyte, Kyberturvallisuuskeskus kertoo tietopaketissaan deepfake-sisällöstä.
Huijatuksi tulemisen riskiä voi pienentää olemalla tarkkana internetissä.
– Samalla tavalla kuin olet tarkkana liikenteessä, myös netissä surffatessa on syytä olla valppaana, ennakoida sekä tuntea toimintaympäristö ja säännöt.
Kyberturvallisuuskeskus muistuttaa lähdekritiikin merkityksestä. Kaikkea vastaan tulevaa ei pidä uskoa.
Deepfake-teknologioita käytetään myös osana informaatiovaikuttamista.
– Pohdi, miten sinuun pyritään niillä vaikuttamaan. Pyrkivätkö ne esimerkiksi herättämään sinussa tunnereaktioita tai pyritäänkö niillä vaikuttamaan sinuun faktoilla. Kannattaa huomata, että tunnereaktion herättäminen, oli se kiukkua tai iloa, on informaatiovaikuttamisen yksi tavoite ja tehokas vaikuttamiskeino.
Deepfake-videon voi tunnistaa myös epäloogisuuksista ja virheistä videon yksityiskohdissa.
– Onko esimerkiksi kuvassa näkyvissä ikkunoissa tai henkilöillä olevissa silmälaseissa luonnollisia heijastuksia. Jos kuva on muuten tarkka, näkyykö kuvissa sumentumia tai epätarkkuuksia yllättävissä paikoissa. Jos video on kuvattu ulkona, näkyykö kuvissa esimerkiksi tuulenvireiden mukanaan tuomia luonnollisia kasvien liikkeitä, viranomainen ohjeistaa.
Lisäksi henkilön kasvojen tarkkailu voi paljastaa videon väärennetyksi.
Myös puhelimessa kuuluva ääni voi olla ääniväärennös.
Deepfake-äänen tunnistamiseksi voi henkilöltä kysyä jotain, jonka vain kyseinen henkilö tietäisi. Ääniväärennöksissä saatetaan myös käyttää epätyypillisiä ilmauksia, tai pyytää tekemään jotain yllättävää, kuten suuria rahansiirtoja.
Deepfake-teknologioita kehittävien ja tunnistamiseen ohjelmistoja kehittävien toimijoiden välillä on Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan käynnissä jatkuva kilpajuoksu.
– Kun tunnistus- ja torjuntamenetelmiä kehitetään, vastapuolella pyritään jatkuvasti kehittämään menetelmiä ja tekniikoita, jotka tekevät olemassa olevat tunnistusteknologiat hyödyttömiksi.
– Siksi kannattaa olla tarkka ja pyrkiä itse varmistumaan kohtaamansa sisältöjen todenmukaisuudesta, olivat ne sitten tekstiä, videoita, äänitallenteita tai valokuvia, Kyberturvallisuuskeskus kiteyttää.